Utelias mieli
Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka käsittelee tieteellisiä aiheita tunteella. Jokaisessa jaksossa tutkijat esittelevät alansa kiinnostavimpia, yllättävimpiä ja tärkeimpiä läpimurtoja. Sarjan juontaa Hanna Hantula ja tuottajana toimii Hanna Asikainen.
Jaksot
Onko sukupuolten välistä arvokuilua liioiteltu?
Viime aikoina on puhuttu paljon nuorten naisten ja miesten arvojen eriytymisestä, mutta mitä jos tutkimus osoittaa, että arvokuilua ei ole olemassa? Entä miksi syntyvyys laskee, vaikka enemmistö nuorista aikuisista haluaa lapsiaSosiaalipsykologian yliopistonlehtori Rasmus Mannerström Helsingin yliopistosta selittää, miksi kumppanin valitseminen ja perheen perustaminen on vaikeaa.Utelias mieli on H
Kannattaisiko elämässä etsiä vähemmän merkityksellisyyttä?
Miksi kärsimykselle ei aina kannata etsiä merkitystä? Entä minkä vuoksi sekä pessimismi että optimismi ovat huonoja elämänfilosofioita, mikäli haluaa tehdä maailmasta paremman?Uskonnonfilosofian professori Sami Pihlström kertoo, mitä meliorismi on ja miten se voi auttaa toimimaan epävarmassa maailmassa.Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.
Mitä antiikin ajan vessakirjoitukset kertovat ihmisistä?
Millaisia juttuja antiikin roomalaiset raapustivat seinään? Entä saiko roomalaisissa vessoissa tehdä tarpeensa rauhassa?Antiikin tutkija, latinan kielen ja Rooman kirjallisuuden dosentti Laura Nissin avaa, mitä käymälät kertovat kreikkalais-roomalaisesta elämästä ja kulttuurihistoriasta. Mitä tiedämme antiikin roomalaisista vessakirjoitusten perusteella, ja miksi sillä on väliä?Utelias mieli on He
Mitä tiede tietää somesta ja brain rotista?
Algoritmi oppii tuntemaan ihmisen joskus paremmin kuin ihminen itse ja osaa houkutella uppoutumaan somen maailmaan pidemmäksi aikaa kuin mitä käyttäjä ehkä haluaisikaan. Mitä ihmisen aivoissa tapahtuu, kun selaamme somea? Onko somesta aivoille jotakin hyötyä? Aivotutkija, professori Minna Huotilainen pohtii, miksi on niin vaikeaa tutkia, aiheuttaako somen käyttö masennusta. Entä miten somesta väsy
Mitä hyötyä ärsytyksestä on?
Ihmislaji on poikkeuksellisen sosiaalinen ja yhteistyökykyinen, ja samalla suhteet etenkin läheisimpien perheenjäsenten kanssa ovat täynnä konflikteja ja ärtymystä. Miksi on tärkeää, että välillä ärsyttää? Ärtymyksen tunteen hyötyjä tutkinut professori, psykologinen antropologi Anni Kajanus kertoo, miksi hankalat tunteet ovat korvaamattoman tärkeitä yhteistyömme kannalta. Millä tavoin ihmiset osoi
Mitä tapahtuu, jos asteroidi törmää Kuuhun?
Tunnemme tällä hetkellä planeettamme turvallisuutta potentiaalisesti uhkaavista asteroideista vain murto-osan. Miksi lähiavaruudessa on meille vielä niin paljon tuntematonta? Samalla elämme aurinkokunnan tutkimuksen kulta-aikaa, mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa?Planeettatutkija, akatemiaprofessori Karri Muinonen kertoo, millaisia läpimurtoja avaruuden tutkimisessa on lähivuosina tiedossa ja mik
Kuinka paljon päästöjä tämän podcastin kuuntelusta syntyy?
Kuinka paljon kännykän selailu ja videoiden katsominen oikeasti kuluttavat sähköä? Miksi datakeskuksia rakennetaan jatkuvasti valtavasti lisää?Tietojenkäsittelytieteen professori Jussi Kangasharju nostaa kissan pöydälle ja selittää, miksi internetin käytön päästöt jäävät helposti huomiotta, vaikka ne kasvavat jatkuvasti.Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.
Paljonko pitää möyhiä multaa, jos haluaa pysyä terveenä?
Suomalaisilla diagnosoidaan yhä enemmän autoimmuunisairauksia, kuten allergioita. Niiden syntymistä voisi ehkäistä luontokosketuksella, mutta mitä se käytännössä tarkoittaa? Miksi mikrobialtistus tekee meistä terveempiä ja miten kaupungissa asuva voi sellaista itselleen hankkiaTutkijatohtori Mika Saarenpää kertoo, millainen kukkalaatikko kotona tukee immuunipuolustusta. Entä mitä väliä lähimetsill
Miksi iltavirkut kuolevat nuorempina?
Minkä vuoksi iltavirkut ovat suuremmassa vaarassa sairastua ja kuolla nuorempana kuin muut? Pitäisikö siitä syyttää yhteiskuntaa vai geenejä?Uni- ja vuorokausirytmin tutkija Ilona Merikanto kertoo, voiko omaan vuorokausirytmiin vaikuttaa. Entä miksi teineillä on vaikeuksia varhaisaamun matikantunneilla?Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.
Kuuluuko juusto vielä pizzaan?
Kun sushia saa myös pikkukylistä eikä ruskeaa kastiketta meinaa saada mistään, onko suomalaista ruokakulttuuria enää edes olemassa? Entä miten juuston syöminen liittyy ilmastonmuutokseen?Ruokakulttuurin tutkija Sami Koponen kertoo, miten suomalainen ruokakulttuuri on muuttunut ja miten sitä muokataan nyt, kun kestävyyskysymykset tulevat yhä polttavammiksi.Utelias mieli on Helsingin yliopiston podc
Onko psykiatria kriisissä?
Yhä useammalla on nykyisin jokin mielenterveyden diagnoosi. Se johtuu 1980-luvulla ilmestyneestä amerikkalaisesta psykiatrian diagnostiikkaoppaasta – kirjasta, jonka ei koskaan pitänyt päätyä tavallisten ihmisten käyttöön, mutta josta tulikin äkkiä megaluokan bestseller. Historiantutkija Mia Pohtola kertoo, miten diagnostisesta kielestä tuli arkista puhetta. Entä, miksi samaan aikaan psykiatrian a
Miksi musiikki tekee hyvää aivoille?
Kuorolaulua harrastavien ihmisten aivot ovat hätkähdyttävä todiste musiikin voimasta. Musiikki haastaa aivoja ja aktivoi eri aivoalueita ilman että huomaamme sitä.
Väitöskirjatutkija Nella Moisseinen on kiinnostunut musiikin käytöstä kuntoutuksessa. Esimerkiksi aivoverenkiertohäiriön aiheuttamia puheen tuotannon vaikeuksia hoidettaessa musiikilla on saatu hyviä tuloksia. Miksi musiikki auttaa, ja
Kuka ymmärtää matemaatikkoa?
Huippututkijat ovat käyttäneet vuosia perehtyäkseen omaan erikoisalaansa. Matemaattisen kvanttikaaoksen tutkija Tuomas Sahlstenille se on fraktaalit ja kvanttimekaniikka. Erikoistumisen kääntöpuolena on se, että vain hyvin pieni joukko tutkijoita puhuu samaa kieltä kuin Sahlsten.
Matematiikassa uuden idean kiteytyminen voi viedä viikkoja tai vuosia. Millaista matemaatikon työ on, ja mitä tekemistä
Miksi rikoksesta seuraa rangaistus?
Suomalaisen rikoslain rakenne tulee Saksasta, mutta tapa käyttää lakia on pohjoismainen. Mitä se tarkoittaa esimerkiksi rangaistusten kannalta?
Esko Yli-Hemminki tutkii väitöskirjassaan rikosoikeuden ihmiskäsitystä, joka on aina yhteydessä aikaan ja ympäröivään yhteiskuntaan. Millaisen käänteen syyskuun 11:nnen päivän iskut ja 2000-luvun koulusurmat aiheuttivat siihen, miten rikosoikeus ihmisiin s
Miksi diginatiiveiksi kutsutut sukupolvet eivät ole täynnä tekoälytaitureita?
Peruskoulun pitäisi antaa oppilaille tietoja ja taitoja toimia maailmassa – joka nykyisin on täynnä teknologiaa. Miten pitkälle riittää, että osaa käyttää teknologiaa, vai kuuluvatko myös ohjelmoinnin perusteet ja ymmärrys tekoälyn yhteiskunnallisista vaikutuksista kaikille tarpeellisiin digitaitoihin?
Vieraana on Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen apulaisprofessori Linda Mannila, joka
Miksi eri maissa suositellaan syömään eri tavoin raskausaikana?
Mitä raskaana olevan kannattaa syödä ja mitä ruokaa välttää? Suositukset ovat vaihdelleet eri aikoina ja eri maissa: esimerkiksi 1800-luvulla odottajan energiansaantia rajoitettiin, kunnes myöhempi tutkimustieto vahvisti, että raskaana ollessa kannattaa syödä tarpeeksi ja monipuolisesti.
Ravitsemustieteilijä Tiina Jääskeläisen mielestä raskausaika tulisi nähdä pidempänä ajanjaksona kuin yhdeksän
Miten Yhdysvallat sai alkunsa – ja mitä tekemistä alkuperäiskansoilla oli asian kanssa?
Pohjois-Amerikan alkuperäiskansoista puhutaan usein vain pelinappuloina, mutta todellisuus Yhdysvaltojen historiassa on moniulotteisempi. Siirtokuntien ja alkuperäiskansojen taistelut ja liittolaisuudet vaikuttivat siihen, millaiseksi alkoi muodostua maa, joka nykykeskustelussa usein typistyy kahteen leiriin, republikaaneihin ja demokraatteihin.
Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti Rani-Henrik A
Milloin työstä tuli niin väsyttävää?
Työ on väsyttänyt ihmistä eri aikoina eri tavoin, ja väsymystä on myös paikannettu kehon eri osiin: sen on ajateltu kuormittavan vuoroin hermoja, sydäntä ja aivoja. Hoidoksi työstä johtuvaan väsymykseen on vuosikymmenten varrella tarjottu esimerkiksi parantolalepoa, liikuntaa ja lääkkeitä.
Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentti Mona Mannevuo tutkii väsymystä ja työn historiaa. Millai
Mitä linnut paljastavat ilmastonmuutoksesta?
Suomessa linnut pesivät joka vuosi 1,5 kilometriä pohjoisempana kuin edellisvuonna, ja niiden koko pienenee. Syy: ilmastonmuutos vaatii sopeutumista myös linnuilta.
Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentti Aleksi Lehikoinen kertoo, millainen on muuttolintujen vuoden vaarallisin matka ja miten ilmastonmuutos siihen vaikuttaa. Entä miten ihmisen maankäyttö näkyy lajistossa, ja kuinka lintuj
Miten naisen asema on muuttunut Kiinassa?
Ensimmäinen sana, jonka tutkija Tiina Airaksinen aikoinaan oppi kiinaksi, oli ’suhteet’. Sanan painoarvo kertoo verkostojen merkityksestä Kiinassa.
Airaksinen on Aasian tutkimuksen vanhempi yliopistonlehtori, ja hän on tutkinut kiinalaisia identiteettejä ja naisten toimijuutta 1990-luvulta lähtien. Millaisiin verkostoihin naiset esimerkiksi kuuluvat ja mistä naisten asemaan ja oikeuksiin liittyvis
Kuinka uusi eläinlaji tunnistetaan?
Merkittävä osa maailman eläinlajeista on tieteelle tuntemattomia. Mitä kaikkea vaaditaan siihen, että uusi laji tunnisteaan ja mitä vaikutusta löydöillä on?
Väitöskirjatutkija Hanna Rosti tutkii Kenian Taitavuorten sademetsissä yöaktiivisia nisäkkäitä: pikkugalagoja ja puutamaaneja. Millaista näiden harvinaisten lajien tutkiminen on, ja millä eri tavoilla luonnonsuojelu kytkeytyy lajien tutkimise
Voiko videopeleillä hoitaa masennusta?
Masennusta on tutkittu paljon, mutta vieläkään ei tarkalleen tiedetä, mistä sairaus johtuu ja millainen hoito auttaa eri ihmisiä.
Aivosairauksiin perehtynyt tutkimusjohtaja Matias Palva on kehittänyt tiiminsä kanssa monta vuotta päällisin puolin tavallista videopeliä. Seikkailupeli on kuitenkin tarkoitettu yksilöityväksi masennuksen hoidoksi, jonka vaikutus perustuu pelaajan aivojen muovautuvuutee
Mitä pienten lasten ajattelusta kannattaa oppia?
Resilienssillä viitataan kykyyn selviytyä vastoinkäymisistä. Sitä voi verrata immuniteettiin, joka antaa meille suojaa taudinaiheuttajia vastaan. Resilienssi kehittyy jo varhaislapsuudessa, mutta kuinka sitä voi vahvistaa?
Varhaiskasvatuksen professori Arniika Kuusisto tutkii, mikä on pienille lapsille tärkeää elämässä. Lapsiin ei usein suhtauduta tärkeinä yhteiskunnallisina ajattelijoina, mutta K
Voiko tekoäly olla luova?
Innostus ja huoli tekoälystä ottivat uusia kierroksia, kun ChatGPT avattiin yleiseen käyttöön. Yhtäkkiä käytettävissä oli sovellus, joka antoi koherentteja vastauksia kysymyksiin ja jolle pystyi antamaan tehtäväksi esimerkiksi puheen tai ansioluettelon kirjoittamisen. Mihin kaikkeen suuret kielimallit vielä pystyisivätkään?
Tekoäly kutkuttaa mieltä, koska se on myös ihmisyyden peili, sanoo tietoje
Miten hyvän, pahan ja ruman kehät syntyvät?
Hyvinvointivaltiolla on pitkät juuret, mutta lyhyt historia. Mikä oli sattuman rooli siinä, että Suomesta, köyhästä periferiasta, tuli lopulta hyvinvointiyhteiskunta?
Helsingin yliopiston sosiaalihistorian professori Sakari Saaritsa tuntee varsinkin hyvinvointivaltion alkuajat ja käyttää tutkimuksessaan muun muassa taloustieteestä tuttuja tilastollisia menetelmiä. Katse menneeseen ja pitkän aikavä
Millaisiin kyberuhkiin nyt pitää varautua?
Kaikki on nykyään internetissä: niin pankkipalvelut, terveystiedot kuin jääkaapitkin. Millaisia kyberriskejä liittyy siihen, että elämän eri osa-alueet digitalisoituvat? Entä kun kyse on yhteiskunnan kriittisestä infrastruktuurista, kuten vedenjakelusta tai sähköverkosta?
Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori Valtteri Niemi avaa niitä kyberturvallisuuden alueita, joihin jokaise
Pitäisikö mineraaliaarteet jättää merenpohjaan?
Syvä meri alkaa sieltä, minne auringonvalo ei yllä, yleensä noin 200 metrin syvyydestä. Kun sinne sukeltaa ja pistää sukellusveneestä valot pois, alkaa ikkunan takana näkyä hohtavia valonpilkahduksia.
Tämä maailma on tuttu tutkija Laura Kaikkoselle, joka tutkii ihmisen vaikutusta syvään mereen. Yhteiskunnan sähköistymisen myötä kiinnostus syvänmeren mineraaliesiintymien hyödyntämiseen kasvaa, mutt
Miksi äänestämme niin kuin äänestämme?
Suomalaiset voi jakaa äänestäjinä karkeasti neljään ryhmään. Mutta kuinka tietoisia päätöksiä teemme äänestyskopissa?
Kiinnostus politiikkaa kohtaan on ollut Suomessa kasvussa koko 2000-luvun, ja politiikasta puhutaan enemmän kuin koskaan, sanovat politiikan tutkijat, väitöskirjatutkija Veikko Isotalo ja yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass. Miten kiinnostus näkyy vaaliuurnilla, ja mitkä tekij
Mitä olemme ymmärtäneet väärin lihavuudesta?
Ihmisen terveyttä ei voi päätellä siitä, minkäkokoinen hän on. Siitä huolimatta lihavuuteen liittyy vahva stigma, jonka mukaan ylipaino tuottaa kaikille samanlaiset terveysriskit ja laihtuminen on kiinni vain itsekurista.
Tieto lihomisen mekanismeista ja yksilöllisyydestä on lisääntynyt viime vuosina paljon, sanoo kliinisen metabolian professori Kirsi Pietiläinen. Myös sen valossa meidän on syytä
Mihin kaikkeen kvanttitietokone pystyy?
Kvanttitietokoneilta odotetaan suuria. Ne voivat mahdollistaa asioita, joita toistaiseksi on mahdotonta tehdä: merkittävästi nopeampaa lääkekehitystä, salakirjoitusmenetelmien murtamista ja koneoppimisen tehostumisen kautta esimerkiksi huimasti parempia käännösohjelmia.
Kvanttitietokoneiden ohjelmointiin on muutamia suuntia, mutta oikeastaan kukaan ei vielä tiedä, miten niitä tullaan ohjelmoimaan
Kuka hyväksytään suomalaiseksi?
Puhtaita identiteettejä ei ole olemassakaan, vaan meissä risteää useita eri tarinoita, joita kerromme itsestämme. Silti jotkut hyväksytään helpommin esimerkiksi suomalaisuuden piiriin kuin toiset, sanoo islamilaisen teologian yliopistolehtori ja teologian dosentti Teemu Pauha. Millaista on muodostaa identiteettiä suomalaisena muslimina, kun ympäristö viestii, että islam on jotain epäsuomalaista?
S
Kuka on ympäristökansalainen?
Ihmisen ajattelun ja käyttäytymisen välillä on kuilu, eivätkä arvot läheskään aina näy toiminnassa: Arvostamme ympäristöä, mutta toimimme ympäristölle ja ilmastolle vahingollisesti. Toisaalta yhteiskunta myös vaikuttaa siihen, millaiset mahdollisuudet meillä on valita ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja.
Kun halutaan muuttaa ihmisten käyttäytymistä kestävämpään suuntaan, tehokkain tapa on suunnite
Onko soluilla muisti?
Ympäristö, geenit ja sattuma tekevät meistä sen, mitä olemme. Epigenomi on palanen geenien ja ympäristön vaikutusten – esimerkiksi unen määrän, ravinnon laadun tai ilmansaasteille altistumisen – välissä: se on soluissa vaikuttava kerros informaatiota, joka säätelee sitä, miten ihmisen geenit toimivat. Epigenomi on kuin kapellimestari, joka johtaa geenien orkesteria, sanoo dosentti Nina Kaminen-Aho
Miten syömisen ja ruoantuotannon pitää muuttua?
Tapa, jolla tuotamme ruokaa ja syömme, kiihdyttää ilmastonmuutosta ja luontokatoa. Se ei myöskään takaa, että kaikille riittää tarpeeksi ravitsevaa ruokaa. Meillä on kiire muuttaa maapallon ruokajärjestelmä.
Meidän pitäisi länsimaissa ymmärtää, mitä on kohtuullisuus syömisessä, sanoo elintarviketieteilijä, työelämäprofessori Reetta Kivelä Viikki Food Design Factorysta. Järjestelmä ei kuitenkaan mu
Miten Eurooppa saadaan irti Venäjän energiasta?
Venäjän öljyn- ja kaasuntuotantolaitokset sijaitsevat Siperiassa, noin Etelä-Suomen kokoisella alueella. Siellä tuotetaan puolet Venäjän valtion budjetista. Se, että resurssit ovat keskitetyt, yllyttää myös vallan keskittämiseen, sanoo Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen.
Tynkkynen taustoittaa, miten energia ja väkivalta liittyvät yhteen Venäjällä sekä kuinka Eurooppa pääty
Kuka siivoaa avaruuden?
Avaruus näkyy arjessamme joka päivä, sillä esimerkiksi kartta- ja sääsovellukset käyttävät sieltä saatavaa dataa. Avaruuden apajille pyrkivät nyt yhä useammat, ja kaupallisia satelliitteja lähetetään avaruuteen enemmän kuin koskaan.
Avaruuden hyödyntämisessä unohtuu usein yksi asia: kestävyys. Avaruusromun määrä kasvaa, ja hajonneet zombie-satelliitit ovat jo ympäristöongelma. Tarvittaisiinko ene
Miksi myötätuntoa pitäisi opettaa?
Myötätunto ei ole tunne vaan teko, johon osallistuu useampi kuin yksi ihminen. Miksi myötätunto on niin tärkeää yhteisöille, ja miten sitä voi edistää esimerkiksi työpaikoilla?
Myötätunto on yhteiskunnan ja demokratian liima, sanoo kasvatustieteiden dosentti Antti Rajala, joka tutkii myötätuntotaitoja ja niiden kehittämistä varhaiskasvatuksessa. Miten päiväkodeissa kasvatetaan myötätuntoisia ihmi
Mitä yhteistä on eri aikojen salaliittoteorioilla?
Maallistuminen, maailman muuttuminen yksilökeskeisemmäksi ja sosiaalinen media luovat otollisen alustan salaliittoteorioille. Kun yhtälöön lisätään vielä koronapandemian kaltainen globaali poikkeustilanne, joka äkillisesti pani monen asian elämäntavassamme uusiksi, käsillä ovat erityiset edellytykset salaliittoteorioiden leviämiselle.
Mitä tarkoittaa episteeminen epävakaus, millä tavoin salaliitto
Mitä jos menetämme antibiootit?
Ihmiskunnalle antibiootit ovat ihmelääke, ja on vaikea kuvitella elämää ilman niitä: antibiooteilla lääkitään poskiontelon tulehduksia, niitä käytetään leikkauksissa, ja niillä hoidetaan myös tuotantoeläinten sairauksia. Mutta mitä tapahtuu, kun sairauksia aiheuttavat bakteerit tulevat vastustuskykyisiksi antibiooteille?
Antibioottiresistenssi on hiljainen epidemia, joka vaatii nopeaa puuttumista,
Miten pandemioita ehkäistään?
Elämme pandemioiden kulta-aikaa. Nykyään kolme neljäsosaa uusista infektiotaudeista on zoonooseja, eli eläimestä ihmiseen tarttuvia tauteja. Mikä on muuttunut, ja miksi tutkijat uskovat tahdin vain kiihtyvän?
Jos halutaan ymmärtää, mistä pandemiat syntyvät, täytyy ymmärtää, miten ympäristön muutos vaikuttaa luontoon ja eläimiin, sanoo uhkaavien infektiotautien apulaisprofessori, virologi Tarja Sir
Milloin selfie on poliittinen?
#MeToo ja #BlackLivesMatter ovat esimerkkejä siitä, miten sosiaalisen median liikehdintä voi laajeta somealustojen ulkopuolelle ja muuttaa yhteiskuntaa. Samaan aikaan sosiaalinen media muuttaa myös vaikuttamisen muotoja: visuaalisuudesta on tullut entistä tärkeämpi keino saada oma viesti perille.
Jos haluamme ymmärtää, mihin demokratia on menossa, meidän on ymmärrettävä sosiaalisessa mediassa tapa
Saimaannorpan suojelu ei riitä – miten luontokato pysäytetään?
Luonnon ekosysteemit tarjoavat meille ne palvelut, joita ilman emme voi elää. Ihmisen toimista johtuen luontoa ja lajeja kuitenkin häviää ennennäkemättömällä nopeudella.
Mistä muusta kuin yksittäisten lajien häviämisestä luontokadossa on kyse, ja miten voimme hillitä sitä? Konkreettisia keinoja olisivat esimerkiksi valtion luonnontilaisten metsien enempi suojelu ja luonnon tuominen mukaan bruttoka
Millainen on siirtolaisen vanhuus Suomessa?
Suomessa arvostetaan työperäistä maahanmuuttoa, ja esimerkiksi vanhustenhoidossa työvoima on korvaamatonta. Mitä tapahtuu, kun työn tai muiden syiden takia Suomeen siirtolaisina tulleet vanhenevat itse?
Etenkin julkispalveluiden digitalisaatio vaikeuttaa kaikkien vanhusten mahdollisuuksia hakea tukea, johon heillä on oikeus, sanoo sosiologian professori Sirpa Wrede. Siirtolaistaustaiset ovat tässä
Miten dataa luetaan?
Tiedätkö, mitä dataa sinusta on kerätty ja mihin sitä käytetään?
Sanotaan, että elämme datan kultakautta: sitä keräävät niin teknologiayritykset kuin valtiotkin, ja samalla kun datalla tehdään rahaa, sen pohjalta yritetään parantaa ihmisten hyvinvointia. Data on myös tarina meistä, sanoo sosiologi ja DataLit-hankkeen tutkija Aaro Tupasela.
Tupaselan mukaan jokaisella meistä tulisi olla jonkinlaine
Voiko tekoäly olla hyvä tai paha?
Tekoäly on levittäytynyt kaikkialle elämäämme. Käytämme päivittäin laitteita, joiden toiminnan taustalla on tekoäly, ja samalla olemme sen käytön kohteita: tietojamme analysoidaan tekoälyn avulla verotoimistossa ja terveydenhuollossa.
Viiden viime vuoden aikana teknologinen muutos on ollut niin nopeaa, että emme ymmärrä, mihin kaikkeen se yhteiskunnassa vaikuttaa, sanoo kognitiotieteilijä ja filos
Ahdistuuko koira samoista asioista kuin ihminen?
Mitä koiran geenit kertovat ihmisen sairauksista? Ihmisen ja koiran geenit ovat 90-prosenttisesti samanlaisia. Sen vuoksi koirien perinnöllisten sairauksien tutkimus auttaa selvittämään myös ihmisten sairauksia. Molekyyligenetiikan professori Hannes Lohen tutkimusaineisto on maailman todennäköisesti suurin koirien biopankki, jossa on 80 000 näytettä 300 eri koirarodulta. Koska tietoa on nyt tarjol
Muuttuisiko maailma, jos alkaisimme puhua ilmastonmuutoksesta eri tavalla?
Ilmastonmuutos on monimutkainen ongelma, ja sen hillitseminen vaatii elämäntavan muuttamista kestävämmäksi. Mikä estää ihmisiä tekemästä muutoksia?
Annukka Vainio on sosiaalipsykologi, joka tutkii kestävää käyttäytymismuutosta. Hänen mielestään ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi kannattaisi pyrkiä samankaltaiseen selkeään roolijakoon ja viestintään kuin koronapandemiassa: ihmisille pitäisi olla myö
Mitä ihmiset odottivat tulevaisuudelta tuhat vuotta sitten?
Tuomas Heikkilä tutkii ihmisten syvimpiä toiveita ja suurimpia pelkoja, ja siksi hänen tieteenalansa kirkkohistoria on aina ajankohtaista.
Mikään tieteenala ei pysty yksin ratkaisemaan koronaviruspandemian, ilmastonmuutoksen tai ihmisten välisten konfliktien kaltaisia suuria ongelmia. Historian näkökulma on tärkeä, sillä voimme rakentaa kuvaa tulevasta vain sen perusteella, mitä tiedämme menneestä
Mitä emme vielä tiedä unesta?
Elämme uuden unikulttuurin aikaa: mittaamme unen laatua, luemme uusimmasta unitutkimuksesta ja osaamme olla huolissamme siitä, että nukumme liian vähän. Siihen nähden, kuinka paljon unesta nykyään puhutaan, tiedämme siitä kuitenkin vähän.
Uni auttaa meitä oppimaan uutta mutta myös poisoppimaan vanhasta. Kehitys- ja kliinisen psykologian professori, unitutkija Anu-Katriina Pesonen tutkii nyt, kuink
Miksi meidän pitäisi muuttaa käsitystämme kielitaidosta
Kukaan ei puhu kokonaista kieltä, ja jo pienikin kielen osaaminen on kielitaitoa, sanoo sosiolingvisti Heini Lehtonen.
Se, jolla on valtaa, voi sanella, mitä kieltä käytetään. Samalla joidenkin kielitaito jää piiloon. Seuraukset näkyvät esimerkiksi monikielisten oppilaiden arjessa suomalaisissa kouluissa. Lehtonen kehottaa myös miettimään, mitä kaikkea olennaista maailmassa tehdään ja sanotaan mui
Miksi enää ei riitä, että tekee työnsä hyvin?
Työ valuu huomaamatta vapaa-ajalle. Samaan aikaan, kun moni vilkaisee sähköpostit työajan ulkopuolella, työelämään liittyy myös entistä enemmän identiteettikysymyksiä. Akatemiatutkija Mira Karjalainen tutkii tietotyön muuttumista. Tässä Helsingin yliopiston Utelias mieli -podcastin jaksossa hän puhuu siitä, millä tavoilla ihmisen mahdollisuudet rajata omaa työtään ovat kaventuneet, ja mitä siitä v
Mitä yhteistä on tulivuorilla, meteoriiteilla ja ihmisillä?
Missäpäin Suomea on viimeksi purkautunut tulivuori? Mistä tiedämme, mitä maapallon sisuksissa on, vaikka emme ole koskaan päässeet tekemään siellä mittauksia? Maapallo on 4,5 miljardia vuotta vanha, ja sen sisällä on yhä paljon ihmiselle tuntematonta.
Tässä Utelias mieli -podcastin jaksossa geologi Jussi Heinonen kertoo, millä tavoin maapallon sisukset näkyvät arjessamme. Samoin selviää, miksi me
Miten matematiikka auttaa selvittämään, mitä maapallon sisällä on?
Monet asiat ovat muuttuneet digitaalisessa maailmassa matematiikaksi. Teollisuusmatematiikka tuottaa hyötyä ja ratkaisuja loppukäyttäjälle. Sen avulla saadaan vastauksia muun muassa ihmisen biologiasta, geologiasta ja universumista.
Tässä Uteliaan mielen jaksossa teollisuusmatematiikan professori Samuli Siltanen avaa esimerkiksi käänteisiä eli inversio-ongelmia ja sitä, mitä tekemistä Instagram
Jos yleensä toimii oikein, saako toimia joskus väärin?
Ihmisellä on tarve näyttäytyä itselleen ja toisille moraalisena yksilönä, joka erottaa oikean väärästä ja toimii yhteisesti hyväksyttyjen arvojen mukaan. Samaan aikaan käytämme hyviä tekojamme oikeutuksena myös pahoihin tai ristiriitaisiin tekoihin. Miksi ihminen esimerkiksi saattaa arkisilla teoillaan tukea vähäosaista mutta samaan aikaan äänestää puoluetta, jonka politiikka kasvattaa eriarvoisuu
Kuka käy valmennuskurssin – kuinka tasa-arvoista korkeakoulutukseen hakeminen on Suomessa?
Suomessa koulutus on kansainvälisesti katsottuna tasa-arvoista, ja muodollisesti lähes kuka tahansa voi hakea mihin tahansa koulutukseen. Todellisuudessa ihmisten koulutusvalintoja rajaavat monet taloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja alueelliset seikat. Kasvatustieteen apulaisprofessori Sonja Kosunen tutkii, ketkä osallistuvat yliopistojen pääsykokeisiin valmistaville valmennuskurssille ja m
Miksi hiilen ja veden avioliitto on elintärkeä luonnolle ja ilmastolle?
Luonnon monimuotoisuus suojelee toisaalta metsiä ja toisaalta ilmastoa. Meteorologian professori Timo Vesala kertoo, miksi veden ja hiilen yhteispeliä on niin tärkeää ymmärtää ja miten paljon puhutut hiilinielut käytännössä toimivat. Entä mitä yhteistä on ison tutkimusprojektin pyörittämisellä ja elokuvan tekemisellä?
Helsingin yliopiston podcastissa puhutaan tieteestä tunteella.
Miksi tekoäly ei mene yliopistoon opiskelemaan tai tuhoa ihmiskuntaa?
Kuinka älykästä tekoäly oikeastaan on? Miten ihmisen taipumus inhimillistää elottomia asioita on vaikuttanut mielikuviimme tekoälystä?
Tietokoneohjelmat voittavat ihmisen shakissa ja Go-pelissä, mutta tutkija Petri Myllymäen mukaan tekoälyä on turha pelätä. Professori ja Tietotekniikan tutkimuslaitoksen johtaja ei oikeastaan välittäisi puhua tekoälystä älynä, sillä kyse on yksittäisiin tehtävii
Ei terveystarkastuksille – miksi kouluterveydenhuolto pitäisi panna uusiksi?
Laitetaanko nuoret päättämään omasta terveydestään liian varhain? Miten suomalainen terveydenhuolto vastaisi paremmin nuorten tarpeisiin?
80 prosentilla suomalaisista nuorista on asiat paremmin kuin koskaan aikaisemmin – mutta 20 prosenttia nuorista voi huonommin kuin parikymmentä vuotta sitten. Nuorten terveydenhuolto pitäisi uudistaa, ja yksi muutosta kaipaava palanen on kouluterveydenhuolto,
Kuusikumia lautaselle! Miten metsäteollisuuden sivuvirtoja voitaisiin jalostaa ruuaksi?
Kuusikumi vastaa moneen trendiin: se on kotimaista, vegaanista ja mahdollisesti myös hyödyllistä suoliston mikrobeille. Mutta mitä se oikeastaan on ja miten sitä voitaisiin hyödyntää ruokateollisuudessa?
Elintarviketieteiden apulaisprofessori Kirsi Mikkonen kertoo tutkimastaan kuusikumista ja sen valtavista käyttömahdollisuuksista. Metsäteollisuuden sivuhaarana saatavaa hemiselluloosaa, eli kuu
Miksi puhumme masennuslääkkeistä, kun meidän pitäisi puhua aivoista?
Ovatko uudet nopeavaikutteiset masennuslääkkeet ihmekeino masennuksen hoitoon, vai voisiko lisäapu löytyä unesta?
Lähes puoli miljoonaa suomalaisista syö masennuslääkkeitä. Helsingin yliopiston farmakologian ja lääkehoidon osaston apulaisprofessori Tomi Rantamäki sanoo, että saisimme pysyvämpiä tuloksia masennuksen hoidossa, jos ymmärtäisimme paremmin aivojen mukautuvuutta ja unta. Reetta Röngä
