Vallan maantiede
Podcastissa tarkastellaan maailmanpolitiikan ja talouden mullistuksia. Toimittaja Liselott Lindström ja ekonomisti Minna Kuusisto keskustelevat siitä, miten epäjärjestyksen aikakautta voi ymmärtää. Jaksoissa analysoidaan ympärillämme tapahtuvaa muutosta ja pyritään jäsentämään nykyajan ilmiöitä. Ohjelma tarjoaa syvällistä mutta ymmärrettävää analyysiä ajankohtaisista aiheista.
Jaksot
Jakso 27: "Islamilainen Nato" muovaa Lähi-idän turvallisuusjärjestystä
Elokuun alussa Turkin, Pakistanin ja Saudi-Arabian poliittiset johtajat allekirjoittivat yhteisen puolustussopimuksen. Sopimuksen mukaan hyökkäys yhtä vastaan katsottaisiin hyökkäykseksi kaikkia vastaan.
Kuulostaa tutulta. Mekan julistusta onkin jo ehditty kutsua lähtölaukaukseksi Islamilaiselle Natolle. Mutta mistä oikeastaan on sovittu? Mitkä ovat toimivan ja poliittisesti uskottavan liittouman
Jakso 26: Globaalin etelän ääni kuului Kultarannassa
Tänä vuonna tasavallan presidentti Alexander Stubbin isännöimissä Kultaranta-keskusteluissa erottui selkeä teema. Globaali etelä ja sen rooli uudessa maailmanjärjestyksessä.
Onko multilateralismi kuollut? Voiko Yhdysvaltoihin enää luottaa? Ja mitä vaihtoehtoja meillä on?
Kiina kannattaa moninapaista maailmanjärjestystä, mutta Aasiassa se haluaa olla ylivalta. Xi Jinping kokee Japanin asevarustelu
Jakso 25: Pehmeä valta on nyt kovaa valuuttaa
Mitä yhteistä on kiinalaisilla Labubu-nukeilla, Israelin euroviisumenestyksellä ja Iranin tehtailemilla lego-videoilla? Kaikissa on kyse pehmeästä vallasta eri muodoissa. Pehmeä valta nähtiin pitkään höttönä, mutta nyt siitä on tullut jälleen keskeinen rintama geopoliittisessa kamppailussa. Kehen luotetaan, kuka päättää narratiivit, ja kenen maailmankuvaa tavoitellaan?
On aika laittaa pehmeät toss
Jakso 24: Öljy palasi geopolitiikan keskiöön
Yhdysvalloista kasvoi liuskeöljybuumin myötä maailman suurin öljyntuottaja, ja sen piti muuttaa myös ulkopolitiikan suuntaa. Energiaomavaraisuuden piti tarkoittaa sitä, ettei Yhdysvaltojen tarvitsisi enää pyöriä maailmanpoliisina Lähi-idässä, mutta toisin kävi. Helmikuun lopussa Yhdysvallat hyökkäsi Iraniin, Iran sulki Hormuzinsalmen, ja maailma ajautui energiakriisiin.
Miten musta kulta palasi ge
Jakso 23: Libanonissa historia toistaa itseään
Alle kuuden miljoonan asukkaan Libanon on maantieteensä vanki. Sotilaallisesti ylivoimainen Israel uhkaa maata etelästä, ja pohjoinen naapuri Syyria on niin ikään aina pyrkinyt puuttumaan Libanonin sisäisiin asioihin. Vuosia kestänyt talouskriisi ja heikko hallinto heikentävät Libanonin mahdollisuuksia päästä irti väkivallan ja kurjuuden kierteestä.
Kun Yhdysvallat hyökkäsi Iraniin helmikuun lopus
Jakso 22: Iranin sodan varjossa
Kaikki huomio on jälleen Presidentti Donald J. Trumpissa, joka liikuttelee somepostauksillaan markkinoita mielensä mukaan. Keskustelussa kuuluu vain harvojen ääni, vaikka Yhdysvaltojen hyökkäyksen vaikutukset tuntuvat jo laajasti eri puolilla maailmaa.
Mitä Persianlahden maiden johtajat ajattelevat tilanteesta? Entä miksi Pakistan, Egypti ja Turkki havittelevat roolia rauhanneuvotteluissa? Miten I
Jakso 21: Isku Iraniin – Eeppinen epäonnistuminen?
Helmikuun viimeisenä päivänä Yhdysvallat aloitti Eeppinen raivo -nimeä kantavan sotaoperaation Iraniin. Israel iski Yhdysvaltojen rinnalla. Mikä sai Trumpin iskemään Iraniin juuri nyt, ja mitä eri osapuolet oikeastaan sodassa tavoittelevat? Millaisia vaikutuksia sodalla on energiamarkkinoihin ja maailmantalouteen?
Iran ei osoita mitään antautumisen merkkejä, vaan iskee kiihtyvällä voimalla Persia
Jakso 20: Israel tunnusti Somalimaan – sodan uhka kasvaa Afrikan sarvessa
Joulukuussa Israel tunnusti Somalimaan itsenäisyyden ensimmäisenä maana maailmassa. Strategisesti tärkeällä paikalla, Punaisenmeren rannalla sijaitseva Somalimaa on osa Somaliaa, vaikka alue julistautui itsenäiseksi jo vuonna 1991. Nyt maa on saanut ensimmäistä kertaa kansainvälistä tunnustusta ja tärkeän liittolaisen.
Mitä Israel haluaa Somalimaasta ja miten sen toimet liittyvät sotaan Irania ja
Jakso 19: Jemen – Huthien hiljainen nousu uhkaa koko Lähi-itää
Vuonna 2022 Jemenin sisällissodan osapuolet sopivat tulitauosta, jota seurasi väkivaltaisuuksien laantuminen. Pinnan alla kuitenkin kyti. Huthikapinalliset saivat Gazan sodasta uutta nostetta propagandalleen ja ovat nyt sotilaallisesti vahvempia kuin koskaan. Viime joulukuussa avoimeen konfliktiin ajautuivat myös Arabiemiraattien aseistamat eteläisen Jemenin separatistit ja Saudi-Arabian tukemat h
Jakso 18: 2026 – Toivon vai kaaoksen vuosi?
Vuosi lähestyy loppuaan ja on aika pysähtyä pureskelemaan kuluneen vuoden tärkeimpiä tapahtumia ja suunnata katsetta ensi vuoteen.
Mitä opimme Yhdysvaltojen uudesta kansallisen turvallisuuden strategiasta, ja miten se auttaa meitä ennakoimaan tulevaa? Entä millaista maailmanjärjestystä povaa tasavallan presidentti Alexander Stubb tuoreessa esseessään? Kuka voitti kauppasodan, vai voittiko siinä ku
Jakso 17: Kuka johtaisi Afrikkaa?
Voimapolitiikan aikakaudella suuret vievät ja pienet vikisevät. Liittoumia luodaan, ja lupauksia petetään. Ja siinä sivussa hierotaan diilejä. Miten tässä pelissä pärjää Afrikka, jolle jaettiin lähdössä huonommat kortit?
Liian usein puhumme Afrikasta suurvaltapolitiikan näyttämönä, ja liian harvoin pohdimme, olisiko Afrikasta suurvaltapeluriksi. Mitä siihen vaadittaisiin? Kuka sitä johtaisi? Ja u
Jakso 16: Luisuuko Tansania diktatuuriin?
Paholainen pukeutuu hijabiin. Näin totesi kenialainen aktivisti Boniface Mwangi Tansanian vaalipäivänä pari viikkoa sitten. Kun Tansania sai ensimmäisen naispresidenttinsä vuonna 2021, ilmassa oli runsaasti optimismia. Samia Suluhu Hassan lunastikin odotukset alussa, ja vapautti esimerkiksi poliittisia vankeja. Vähitellen presidentin otteet kuitenkin muuttuivat yhä itsevaltaisemmiksi, ja tuoreimma
Jakso 15: Konflikti Karibianmerellä
Yhdysvallat toi maailman suurimman sotalaivan Karibianmerelle ja uhkaa Venezuelaa sotatoimilla. Trumpin mukaan kyse on huumeiden vastaisesta sodasta, mutta onko todella näin? Sosialistinen Venezuela on olemassaolollaan ärsyttänyt Yhdysvaltoja pitkään, ja nyt mitta saattaa olla täynnä. Mutta kuinka helppoa Maduron hallinnon kaataminen on? Ja onko uhkana jopa laajempi alueellinen konflikti?
Jakso 14: Yksi seitsemästä sodasta
Presidentti Trump kehuskelee päättäneensä lyhyen virkakautensa aikana jo seitsemän sotaa. Yksi niistä on konflikti Itä-Kongossa. Ylevistä puheista huolimatta konflikti on kuitenkin ratkaisematta eikä sen keskeisiä osapuolia ole edes huolittu mukaan rauhanneuvotteluihin. Kongon demokraattisessa tasavallassa on käyty monta veristä sotaa viime vuosikymmeninä. Tuoreimpien taisteluiden juuret juontavat
Jakso 13: Iran sodan ja rauhan välissä
Iranin valtion historia on yksi maailman pisimmistä ja monivaiheinen on myös maan historia suhteessa ulkovaltoihin. 70-luvun lopun islamistisesta vallankumouksesta lähtien maa on ollut kansainvälisen yhteisön hylkiö. Nyt Iran on ennennäkemättömässä ristipaineessa: pakotteiden köyhdyttämä kansa janoaa vapauksia, mutta pelkää myös uusia Israelin iskuja. Miten Iranissa menee sodan jälkeen ja miltä tu
Jakso 12: Missio Afrikassa
Mali, Burkina Faso, Niger… Yksi toisensa jälkeen armeija otti vallan ranskankielisessä Afrikassa. Pian uudet johtajat marssittivat Ranskan joukot ulos maasta ja toivottivat venäläiset tervetulleeksi. Mitkä ovat Venäjän tavoitteet Afrikassa ja mihin perustuu sen kasvava vaikutusvalta Sahelin alueella? Ja voiko imperialistinen itänaapurimme voittaa puolelleen myös afrikkalaisten sydämet?
Jakso 11: Kiina, Taiwan ja Etelä-Kiinan meri
Kiina on omasta mielestään maailmannapa. Monet Kiinan kansallisen turvallisuuden huolenaiheista kilpistyvät Etelä-Kiinan merelle. Yhdysvallat liittolaisineen on piirittänyt Kiinan eteläpuolelta, ja se osaltaan selittää Kiinan ystävyyttä Venäjän kanssa. Etelä-Kiinan meri on Kiinalle kriittinen kauppareitti ja luonnonvarojen lähde. Pääsy merelle on myös tärkeää, mikäli Kiinan olisi toimittava Taiwan
Jakso 10: Ennakkotapaus Etelä-Afrikka?
Etelä-Afrikan presidentti Cyril Ramaphosa vieraili Valkoisessa talossa, ja joutui vastaamaan Trumpin perusteettomiin syytöksiin valkoisten viljelijöiden kansanmurhasta. Miksi rotuerotteluhistoriastaan surullisenkuuluisa Etelä-Afrikka ärsyttää Yhdysvaltojen nykyhallintoa niin paljon? Rotusorron jättämät arvet maan yhteiskuntaan ovat syvät, mutta ongelmistaan huolimatta Etelä-Afrikan tarina on rohka
Jakso 9: Intia – ikuinen lupaus?
Intia on seuraava supervalta - ainakin jos Tony Blairia ja Narendra Modia on uskominen. Talous jatkaa vahvaa kasvuaan, mutta Kiinan etumatka on vielä pitkä. Onko Intiasta uudeksi maailman tehtaaksi, ja onnistuuko Intian geopoliittinen tasapainottelu vihamielisten suurvaltojen välissä?
Jakso 8: Venäjän viljadiplomatia
Samalla, kun ilmastonmuutos muovaa viljelyolosuhteita, suurvallat pyrkivät vahvistamaan huoltovarmuuttaan jopa valtaamalla uusia alueita. Ruoka on aina ollut poliittista, ja sitä käytetään parhaillaankin myös sodankäynnin aseena. Voiko ruoka olla jopa yksi motiivi Venäjän hyökkäyssodan taustalla? Ja mistä onkaan kyse Aasian riisikriisissä?
Jakso 7: BRICS - globaalin enemmistön äänitorvi
BRICS-ryhmä on toiminut globaalin etelän äänitorvena jo pian parinkymmenen vuoden ajan. Viime vuosina ryhmä on laajentunut, kun uusia maita on liittynyt mukaan Kiinan, Intian, Brasilian, Venäjän ja Etelä-Afrikan alunperin muodostamaan kokoonpanoon. BRICS:n viesti moninapaisesta maailmasta on yhä ajankohtaisempi ja vetovoimaisempi, mutta onko löyhästä ryhmästä Yhdysvaltojen johtaman maailmanjärjest
Jakso 6: Auttamatta paras?
USAID:in alasajo veti maton alta maailman kehitysyhteistyöltä. Systeemi romahti ja jälki on rumaa, mutta voiko kaaoksesta myös syntyä jotain hyvää? Vai ajavatko länsimaat oman globaalin vaikutusvaltansa yhä syvempään ahdinkoon?
Jakso 5: Jännitteitä jäätiköllä
Arktisella alueella on nyt kuumat paikat. Alue lämpenee huomattavasti nopeammin kuin maapallo keskimäärin, ja suurvallat hamuavat jään alta paljastuvia nopeampia kauppareittejä ja arvokkaita luonnonvaroja. Venäjä ja Kiina ovat etumatkalla mitä tulee arktisen alueen kaupallisten mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Ymmärsikö Yhdysvallat arktisen alueen arvon aivan liian myöhään?
Jakso 4: Taistelu Punaisenmeren herruudesta
Punaisenmeren strateginen merkitys on kasvussa, ja nyt apajille pyrkivät myös maat, joilla ei ole suoraa pääsyä rannikolle. Kestääkö Yhdysvaltojen aseellinen ylivoima alueella, vai painavatko muut nousevat vallat ohi niin taloudellisesti kuin sotilaallisesti?
Jakso 3: Katalia kenraaleja ja konfliktikultaa
Sudanissa kahden rikkaan kenraalin valtataistelu on paisunut Persianlahden maiden väliseksi proxy-sodaksi. Sen lisäksi soppaa hämmentävät muutkin tekijät. Sisällissodaksi mielletyssä sodassa on kyse paljon muustakin kuin pääkaupungin hallinnasta. Venäjä ja Arabiemiraatit haluaa Sudanin kullan, ja muu maailma ei halua puuttua sotaan, koska Arabiemiraatit on liian tärkeä yhteistyökumppani.
Jakso 2: Saudi-Arabian suurvaltaunelma
Saudi-Arabia on päättänyt kasvaa alueensa johtavaksi talousmahdiksi, ja kruununprinssi Muhammad bin Salman näyttää löytäneen yhteisen sävelen niin Venäjän kuin Yhdysvaltojenkin kanssa. Mutta ovatko suuret infrahankkeet oikotie onneen, ja kestääkö naapurisopu miekkojen kalistelun?
Jakso 1: Kiinan kiristyslenkki maailmasta
Miten Kiina-hurmos vaihtui ensin huoleksi ja sitten paniikiksi, ja miten Kiina rakensi itselleen lähes monopolin kriittisten raaka-aineiden tuotannossa ja jalostuksessa.
Pilotti: Kuka, mikä, miksi?
Pilottijaksossa saat kuulla tarinan siitä miten tapasimme, keitä olemme ja miksi halusimme perustaa Vallan maantiede-podin.
