Sivumennen
Sivumennen on Jonna Tapanaisen ja Johanna Laitisen sarja siitä, mistä ei ole puutetta – hyvistä kirjoista. Se käsittelee ajankohtaisia aiheita, teemoja, henkilöitä, trendejä ja teoksia kirjallisuuden ympärillä. Tekijöiden intohimo on vahvasti sarjassa läsnä.
Episodes
Vanhojen naisten vallankumous
Johanna on katsellut Devil wears Prada 2:n ja analysoi sen käsitystä naisista työelämässä. Entä mistä kertoo vanhojen mallien suosio muodin maailmassa? Jonna on lukenut Leonora Carringtonin Kuulotorven ja unelmoi jo ajasta vanhana, anarkistisena naisena.
Mielivaltaisen maailman naiset
Keskustelemme kolmesta teoksessa, jossa nainen todistaa hulluksi tullutta maailmaa (kuulostaako tutulta, anyone?): Solvej Ballen Tilavuuden laskemisesta, Marlen Haushoferin Seinä sekä Pluribus-tv-sarja. Lisäksi Johanna kertoo yhden-naisen-kapinastaan ja Jonna pohtii seksin merkitystä nykytelkkarissa.
Katso eläintä
Johanna ja Jonna vuodattavat sentimentaalisesti mutta myös järkiperäisesti seuralaiseläimistään ja heidän herättämistä ajatuksista. Miksi Mary Gaitskill ja Doris Lessing onnistuivat hoivaamaan eläimiä mutta eivät lapsiaan? Miksi Vivian Gornick kritisoi Lessingin kissakirjoituksia? Ja miten tämä liittyy siihen, kuinka Laura Gustafssonin Lihakirja meillä vastaanotettiin? Paljon kysymyksiä, vastaamme
Ihminen ja valtio – it's complicated
Jenny Erpenbeckin romaani Kairos saa meidät keskustelemaan muun muassa monipuolisesta totuudesta, ihmisten välisestä vallankäytöstä (jota joskus rakkaudeksi erehdytään kutsumaan) sekä ihmisen suhteesta valtioon.
Kaaosta vai vapautta?
Jatkamme keskustelua yksinäisyydestä: millaista on digitaalinen yksinäisyys? Entä miten tekoälyn väitetään ratkaisevan ongelmat, jotka se itse asiassa aiheuttaa. Mutta voiko taide lievittää yksinäisyyttä, kuten Olivia Laing uskoo? Puhumme myös kahdesta avioliittokäsityksestä: tuoko se kaaokseen järjestystä (muusikko Nick Cave) vai onko se väkivaltaa (Rachel Cusk). Voiko taiteilijanainen&
Yksityisyydestä, yksinäisyydestä ja yhteisöllisyydestä
Olivia Laingin kirja Yksinäisten kaupunki pohtii taiteilijaelämäkertojen kautta yksinäisyyttä ja ulkopuolisuutta. Me pohdimme, onko yhteisöllisyys vastaus yksinäisyyteen ja mistä sitä löytää? Entä kenellä on nykymaailmassa oikeus yksityisyyteen? Ja miksi politiikka on seksikästä mutta poliitikkojen seksielämästä emme halua tietää mitään?
Jeesuksesta ja Youtubesta
Jonna ja Johanna etsivät yhteisöllisyyttä kirkon penkistä ja videopalvelusta. Missä voi tuntea yhteyttä ihmislajiin, saada lohdutusta pelkoon ja löytää vastarinnan paikkoja? Lisäksi he syventyvät Jonas Hassen Khemirin romaaniin Siskokset, jonka johdattamana he puhuvat mm. vaikenemisesta ja avautumisesta.
Seksileikkejä ja yhteyden solmimista
Populaarikulttuurissa seksi näyttäytyy usein valtapelinä, mutta irlantilaiskirjailija Sally Rooney haluaa kuvata seksikohtauksilla sitä, miten yhteys kahden ihmisen välillä syntyy. Onnistuuko hän pyrkimyksessään uudessa Intermezzo-kirjassaan?Puhumme myös David Lynchin sanattomasta yhteyden solmimisesta elokuvan kielen avulla sekä siitä, mitä Babygirl-elokuva puolestaan kertoo seksuaalisuudesta.Jak
Isät unissa
Koskaan ei ole liian myöhäistä palata pikkujoulutunnelmiin! Vuoden pimeimpänä aikana puhumme paikkoihin piilotetuista äänettömistä viesteistä, puhumme unista ja niiden ihmisistä ja puhumme siitä, voiko hoivaajan nähdä toimijana. Jakson kirjana Han Kangin Älä jätä hyvästejä.
Keskinkertaisia pahantekijöitä ja muita fasisteja
Ajan henki on saavuttanut Sivumennenin kuin varkain. Johanna on vieraillut Auschwitz-Birkenaussa ja tutustunut natsielämäkertoihin. Jonna on syventynyt holokaustikirjallisuuteen ja -elokuviin. Mutta onko maailma menettänyt yhteyden siihen, mitä fasismi on? Ja nyt kun mieliämme manipuloivat mitättömät miehet algoritmien avulla, onko ihmisyydellä toivoa?
Kulttimaista konsulttipuhetta
Kirjallisuus innoittaa Jonnan ja Johannan puhumaan intohimosta mieheen ja intohimosta demokratiaan. Jakson muita aiheita ovat sukeltelu ja omahyväisyys. Mainitaan siinä myös sanat workshop, johtamisoppi ja implementointi – sekä Matti Vanhanen.
Nelinkontin elämän edessä
Miranda Julyn uusi romaani Nelinkontin on villinhauska ja viiltävän epätoivoinen romaani keski-ikäisen naisen avioliittokriisistä, keski-iän kriisistä, vaihdevuosista sekä seksuaalisesta heräämisestä. Romaanin pidäkkeettömyys saa Johannan ja Jonnan pohtimaan myös aitouden käsitettä.
Sedän paluu
Palaamme elokuisiin tunnelmiin ja puhumme politiikkaa. Jonna on katsonut kaikki demokraattien puoluekokouspuheet ja tuntee itsensä pieneksi. Johanna on suorittanut Mad Menin uudelleen ja joutuu hyväksymään sen, että oli kymmenen vuotta sitten vauva. Kysymme, miksi kauneusoperaatiot saavat x-sukupolvessa aikaan tunnereaktion (mutta emme osaa vastata kysymykseen). Sukupolvien kit
Magiaa realismiin
Salman Rushdien teos Veitsi – mietteitä murhayrityksen jälkeen on kirjallisuusviitteistä turboahdettua ja kaunopuheista terapiakirjallisuutta, pohdiskelua siitä mitä ateisti ajattelee, kun oma henki pelastuu kuin ihmeen kaupalla. Se on myös rakastuneen miehen vuodatusta ja dad jokesia. Siksi ja siitä huolimatta hieno.Mietimme myös miksi meemifikaatio horjuttaa todellisuudentajuamme ja mi
Menetetty rakkaus – AH!
TV-spesiaali! Pari tai parikymmentä ajatusta ja tunnetta Netflixin superhitistä One Day - Sinä päivänä. Pohjautuuhan se David David Nichollsin kirjaan! Ja onko mitään parempaa kuin menetetty rakkaus – jonka voi saada ehkä takaisin..? Puhumme myös lohtutelkkarin ongelmallisesta historiankirjoituksesta ja huijaridokumenttien viehätyksestä.
Muistoja ja valheita
Jaksossa uppoudutaan muistoihin ja valheisiin. Aiheita: Miten niin himokuntoilu on lähellä fasismia? Miten niin ihminen saa kääntää katseen itseensä? Miten niin ihminen saa valehdella? Ja jakson aluksi kiinnostunut katsaus tuleviin kevään kirjoihin!
Tyhjiössä
Uusi vuosi on alkanut vailla riemuhuutoja. Johanna kertoo, miksi podcast on ollut tauolla, Jonna on matkannut viime vuonna kirjojen kautta itäiseen Eurooppaan. Puhetta isistä ja tyttäristä, trendiennustuksia, ja lopuksi ilmaan heitetty toive tälle vuodelle.
Piikkilanka sydämen ympärillä
Onko olemassa jokin venäläinen sielu? Onko demokratia Venäjällä mahdollista? Miksi uskoimme korttihuijaria? Mihail Šiškinin kirja Sota vai rauha saa myös pohtimaan, olemmeko vastuussa edeltävien sukupolvien teoista. Johanna ainakin ryhtyy välittömästi pesänselvitykseen. Jonna taas pohtii katoavatko individualismin ja helikopterivanhempien aikakaudella kaikki ne raastavat kuvaukset tunnekylmien van
Tunnemyrsky ja tekoäly
Jonna tunnustaa reagoivansa taiteeseen tunteella – ja ehkä jopa mittaavansa taidekokemusta sillä. Johanna puolestaan tietää kuulostavansa teknologiavastaiselta – ja tunnustaa ehkä jopa olevansa sitä. Jaksossa puhutaan Adornosta ja Aleksijevitšista, jotka molemmat katsoivat niin tarkasti omaa aikaansa, että näkivät samalla tulevaisuuteen. Mutta pystymmekö me enää erottamaan totuutta fiktiosta? Ja m
Sivistyksen reunamilla
Lydia Sandgrenin esikoisromaani Läpileikkaus herättää kysymyksiä sivistyksestä, kulttuurista ja taiteesta: Onko sivistys vanhanaikaista? Onko kulttuuri nykyisin vain yksilön väline olla parempi työntekijä? Entä voiko mitäänsanomaton mies vailla persoonaa olla hyvä näkökulmahenkilö? Miksi kaikki populaarikulttuurin coolit naiset juoksevat?
Kaksi on enemmän kuin yksi
Tässä jaksossa Sivumennen antaa maanläheisiä ohjeita, miten tukea kirjallisuutta. Nojatuoli ja lukusana viisikymmentä mainittu. Entä mikä ohjaa Salman Rushdien kirjoittamista? Ja voiko kirjallinen maku militarisoitua? Lisäksi mietimme Knausgårdin suopealla avustuksella, miksi romaanilla on merkitystä, ja menemme ajatuksissamme solmuun. Jakson kirjana on Ágota Kristófin Iso vihko, joka näyttää soda
Tyhmyyden ylistys
Olga Ravnin tulevaisuuteen sijoittuva romaani Alaiset on etäännytetty mutta täynnä tunnetta. Miksi vaalimme muistojamme ja tunteitamme viimeiseen asti, vaikka ne tuottaisivat tuskaa? Puhumme myös siitä, miltä näyttää suomalainen kyykytyskulttuuri Iida Rauman Hävityksessa – mutta myös, millaista elämä on iranilaisessa patriarkaatissa? Lopuksi esitämme huolen (jälleen kerran) teknologisesta kehityks
Tasavaltalaista tunnepuhetta
Uusi vuosi, uusi kevät, uudet luettavat kirjat (joista osa ei ole uusia). Jonna suosittelee itkua ja taidetta Tukholmassa, ja Johanna aikoo tehdä kaikkensa, jotta eräs Suomessa häpeällisen vähälle huomiolle suuruus saadaan päivänvaloon. Paljon puhetta tunteista ja siitä, puhutaanko tunteista liikaa.
Susia ja ihmisiä
Opportunismin aikakausi riivaa Johannaa: onko demokratia niin huonolla tolalla, että odotamme yrityksiltä enemmän vastuullisuutta kuin poliitikoilta? Jonna taas inspiroituu posthumanismista – millaisia seurauksia kannamme sisimmässämme siitä, että syömme ja kulutamme toislajisia - ja olisiko aika kohdata eläimen syyttävä katse?
Molemmat rakastavat Kerstin Ekmanin kirjaa Suden jälki, jossa vanhan
Marginaali ja madonreikä
Jonna sai nautintoa lukiessaan kirjaa, jossa hän on ulkopuolinen, ja se saa hänet kaipaamaan lisää keskustelua. Johanna puolestaan miettii, miksi tiettyihin keskusteluihin on niin helppo lähteä mukaan – ja miksi helppous oikeastaan olisi merkki olla lähtemättä. Lisäksi Jonna antaa entistä parempia tv-vinkkejä ja Johanna päätyy siihen, että on hyvin ok olla epälojaali omilleen.
Äideistä, isistä
Nobel-voittaja Annie Ernaux ja hänen kirjallinen kasvattilapsensa Édouard Louis ovat kirjoittaneet vanhemmistaan järisyttävän hienot ja perin juurin liikuttavat "autososiobiografiset" teokset. Miten kirjoittaa heistä, joita varten kirjallisuutta ei ole tarkoitettu?
Aluksi pohditaan militarisoituvaa mieltä, kotimaata kohtaan tunnettuja tunteita ja sitä, voisiko nationalismin tarinan kirjoittaa uud
Joka menneitä muistaa
Johanna kehittelee edelleen teoriaa draamattomasta fiktiosta. Onko se kyvyttömyyttä käsitellä elämän ikävyyksiä vai tapa rakentaa kirjallista pakopaikkaa myrskyisessä maailmassa? Jonna palaa Neuvostoliittoon ja hakee tulevaisuuden uskoa isoilta nimiltä – mutta miten käy hänen toivonsa?
Lopuksi syksyn kirjasuosituksia, jotka pitävät sisällään järkälemäisiä romaaneja, isiä ja äitejä, ihmisiä ja hum
Sodasta ja rahasta
Mistä löytää sanat sodan synnyttämälle ahdistukselle? Johannalla on ehdotus.
Entä miksi ei puhuta siitä, millaisia kehollisia tunteita raha herättää? Jotkut kirjailijat, kuten Asta Olivia Nordenhof sentään yrittävät. Jonna matkustaa seiskaluokkamuistoihinsa nerokkaan Pen15-sarjan myötä ja ymmärtää, ettei ole suhtautunut ystävyyteen sen vaatimalla vakavuudella.
Katso
Pen15 (Yle Areena)
Lue:
Asta
Intiimisti maailmassa
Nostalgia vaivaa Jonnaa ja Johannaa. Mutta miksi entisaikojen haikailusta tuntee aina häpeää? Onko nostalgisointi aina vaarallista vai voiko siinä itää mahdollisuus vastarintaan ja “nykymenon” kyseenalaistamiseen?
Sally Rooneyn uudessa Kaunis maailma, missä olet -romaanissakin haikaillaan mennyttä ja sen kauneutta, tosin kaipauksen ristiriitaisuuden tunnistaen.
Kun Lumikin äitipuoli ja Darwin tiesivät paremmin
Sivumennen ruotii And just like thatia kahden ensimmäisen jakson perusteella, ikävöi Samanthaa mutta on positiivisesti yllättynyt. Miksi alkuperäissarjan epärealismi alkaakin näyttää realismilta? Jaksossa keskustellaan pitkään ja hartaasti ulkonäöstä: Onko kapea kauneuskäsitys sittenkään onnistunut pilaamaan ihmisten rakkauselämää? Mitä Darwin ymmärsi eläinten kauneuskäsityksestä? Voiko nuorta keh
Osaako ihminen ajatella?
Kazuo ishiguron uuden romaanin rakastettava kertoja Klara herättää Johannassa ja Jonnassa hämmentäviä tunteita. Osaako keinoäly tunnistaa tunteita ja tehdä yhtestyötä pian ihmistä paremmin? Onko koneen kehittämä luonnonusko merkki korkeamman tavan olemisesta ihmisellekin? Marraskuu on ollut syvien tunteiden aikaa myös Politiikka-Suomi -sarjan ansiosta.
Knausgårdin trendinenä
Sivumennen ihailee Leea Klemolan absurdia hysteriaa ja joutuu toteamaan, että Theodor Adornon 60-lukuiset ajatukset oikeistoradikalismista pätevät edelleen. Jonna ja Johanna ovat lukeneet Karl Ove Knausgårdin Aamutähden, tuntevat helpotusta ja lankeavat ilolla halpoihin kaupallisiin kikkoihin. Entä miksi voidaan perustellusti väittää, että Knausgårdilla on trendinenää?
Valehtelijoita vai kirjailijoita
Autofiktiokeskustelu käy taas kuumana, mutta keskustelu pyörii taas tekijöissä. Emmekö osaa keskustella taiteesta kun jumitamme vain moralistis-eettisissä vaatimuksissa?
Miksi vaadimme myös tv-sarjoilta epärealistisia voimaantumistarinoita tai kehityskertomuksia, vaikka todellisuus näyttää päinvastaista? Puhumme myös White Lotus ja Morning Show -sarjojen tavasta käsitellä etuoikeuksia ja vallankä
Nainen on pelottava eläin
Jonna ja Johanna perehtyvät Chimamanda Ngozi Adichien kesäkuiseen esseeseen ja sen kautta siihen, mistä siis oikein puhutaan, kun puhutaan cancel-kulttuurista. Suurteoksia-kirjan innoittamana Jiit pohtivat myös samastumista. Lisäksi jaksossa mukana salaisia lukupaikkoja ja saavuttamattomia unelmia, twitterkeskusteluja ja kasvokkaisia keskusteluja sekä naisia, jotka uskovat olevansa oikeassa. Sivum
Anteliaita avautumisia ja kivuliaita havahtumisia
Leena Krohnin omaelämäkerrallinen esseeteos Mitä en koskaan oppinut on ylevöittävä ja viisas kirja. Vaikka Krohn antaa vastauksia, hän tietää, että aina on jäljellä vielä kysymyksiä. Mutta yhtä syvällistä pohdiskelua olisimme toivoneet teoksen viimeiseltä, feminismiä ja sananvapautta käsittelevältä osuudelta. Krohnin mielipiteet kuljettavat pohtimaan, onko feminismi kriisissä, kun sen keskeinen op
Boomereita, jotka eivät ole boomereita
Jonna esittää ärsyttävän kysymyksen ja Johanna jakaa ilouutisen X-sukupolvelle. Mukana myös: Yksi varma ja yksi mahdollinen takinkääntö (avainsanoina Renegades-podcast ja Yhdet vielä -elokuva), sukupolvieroja sekä esteettinen ja eettinen lukemisen tapa. Lisäksi puolustamme tarinoita ja autofiktiota.
Sivumennen -jakson kirjassa Lokakuun lapsi Linda Boström Knausgård näyttää, mitä on olla maailmass
Miksi kuolemme vaikka nyt elämme?
Saara Turusen kirja Järjettömiä asioita saa Jonnan ja Johannan pohtimaan kuolemanpelkoa ja kontrollin menetystä. Ilmoilla käy jopa ajatus siitä, onko parisuhderakkaus sittenkin kaikkein tärkeintä.
Sivumennen-jaksossa mainitaan kolme suosikkikundiamme: Bruce, Barack ja Karl Ove. Mutta yksi kriittisessä valossa – mitä ihmettä! Puhumme myös henkilöhahmojen tärkeydestä ja suosittelemme kahta feel g
Kun riitely on rakkautta
Jonna käy läpi Britney Spears -dokumentin herättämää keskustelua: kuinka vahvasti Spearsin seksikäs imago oikeastaan oli hänen omissa käsissään? Johanna puolestaan on katsonut Tiger Woods -dokumentin ja pohtii, mikä roolimallina olossa oikein houkuttelee. Lisäksi ikääntymisen mukana tuleva vastahankaisuus huolestuttaa, ja syntyy teoria täti-sanan käyttämisestä.
Sivumennen-jakson kirjassa Vivian Go
Vapaita ihmisiä vapaassa maailmassa
Pitääkö tunnustuksellisen kirjailijan olla ikuisesti tunnustuksellinen? Oliko ok, että Märta oli Henrikin kanssa, ja kuuluuko se kenellekään? Miksi Kieslowskin olisi kannattanut olla kuuntelematta kritiikkiä? Voiko sekä loukkaantua että puolustaa taiteen vapautta? Saako katsoa ja lukea? Entä tuntea ja olla katsomatta?
Sivumennen-sarjan Jonna ja Johanna uhkaavat koteloitua kotiin. Vai mitä muuta vo
Epävarmojen ja outojen naisten ylistyslaulu
Monipuolinen ja monitahoinen, inhimillinen naishahmo saa edelleen herkistymään. Jonna on löytänyt yhden suosikkipäähenkilöistään Nobel-palkitun Olga Tokarczukin kirjasta, vanhan ja äkkiväärän Janinan. Johanna taas on samastunut epävarmaan uranaiseen tv-sarjassa Salisburyn murhat. Pitäisikö meidän kaikkien lopettaa epävarmuuden piilottelu ja pitää sitä ihmisoikeutena?
Puhumme Sivumennen-jaksossa
Jalat ristissä istuva mies
Barack Obaman muistelmien kuvaliite inspiroi pohtimaan Sivumennen-jaksossa vallakkaiden miesten istuma-asentoa, Yhdysvaltojen suhdetta self-made maneihin sekä lapsirakkaita miehiä. Entä miksi silmiinpistävän komean Obaman komeudesta ei juurikaan keskustella? Jonna on lukenut Gloria Steinemin My Life on the Roadin ja nautti siitä, miten Steinem häivyttää itsensä taustalle ja korostaa yhteisöllisyyt
Keskiluokan kashmirinpehmeitä kärsimysnäytelmiä
Elena Ferrante näyttää uudessa romaanissa, miten mestarillisesti hän kuvaa totuutta ihmisen valheiden takana – mutta ennen kaikkea hän kirjoittaa taiturimaisesti ihmisistä eri yhteiskuntaluokissa. Mietimme, miksi luokkakritiikki on populaarikulttuurissa joko poseeraavaa tai loistaa poissaolollaan.
Pohdimme myös, mikä keskiluokan kärsimysnäytelmissä meitä niin viehättää, ja onko kärsimys – Zadie S
Kapitalismia vahvemmat kolmiobikinit ja muita totuuksia surullisten naisten elämästä
Sivumennen keskustelee pitkään ja hartaasti Aase Bergin Akasta, joka herättää paljon ristiriitaisia ajatuksia. Mikä on jätetyksi tulleen ns. toisen naisen paikka? Lisäksi puhetta bikineistä, Jim Morrisonista ja suuresta ruotsalaisrunoilijasta, joka sanoitti surullisten naisten maailmaa. Jaksossa selviää myös, mikä yhdistää Angeliquea ja Le Bureaun Moukkaa. Mutta mikä saa Jonnan kiroilemaan?
Black Lives Matter
Colson Whiteheadin palkittu Nickelin pojat näyttää, mitä rasismi on henkilökohtaisella ja yhteiskunnallisella tasolla. Pohdimme
#blacklivesmatter-liikkeen uutta nousua Ta-Nehisi Coatesin, Audre Lorden, Toni Morrison ja Judith Butlerin sanojen kautta. Miksi se herättää meissä myös epämukavia tunteita?
Olemme katsoneet myös Normal People -tv-sarjan ja opettelemme syksyyn mennessä norjaa – syy sii
Ihmistä leikkivä botti ja yläluokkaa leikkivä keskiluokka
Sivumennen on lukenut Philip Teirin rakkaus- ja uusperheromaanin Neitsytpolku ja kysyy, saako ihminen valita, kun kaikki valinnat on jo tehty. HBO:n Mrs America on liimannut Sivumennen-nenät ruutuun. Sarja tuo mieleen, miten vaikea liberaalien on nähdä konservatismin lumoa ja miksi sisaruus ei ole käytännöllinen käsite. Johannalla on teoria siitä, miksi muu maailma on pakkomielteisen kiinnostunut
Pientä elämää
Teatterinero Milja Sarkolan esikoisromaani Pääomani herättää ajatuksia ihmissuhteiden arvottamisesta, luokkaan sidotusta mausta ja siitä, kuinka vaikeaa on tehdä ryhmätöitä. Käännymme kirjailijoiden puoleen miettiessämme, mitä voimme odottaa tulevaisuudelta. Johanna pohtii kriisiajan synnyttämää ahdistusta Melancholia-elokuvan kautta, Jonna taas löytää lohtua Virginia Woolfin sodanaikaisista päivä
Mistä puhumme, kun puhumme seksistä?
Yhteiskuntamme on seksin kyllästämä, mutta osaammeko vieläkään puhua seksistä merkityksellisellä tavalla? Lisa Taddeon kaunokirjallinen reportaasikirja Kolme naista kuvaa naisen halua ja seksin olemusta poikkeuksellisen todentuntuisella tavalla. Kolmen päähenkilön kautta päästään tutkimaan myös toimijuutta ja vallankäyttöä seksisuhteissa. Johanna ja Jonna pohtivat myös, mitä merkitsee naisen seksu
Uusi vuosi, uudet kirjat!
Uuden vuosikymmenen kunniaksi Sivumennen vinkkaa, mitä lukea ja mitä katsoa kevään 2020 (ja omaksi) iloksi. Vaikka mitä! Jonna on uppoutunut jouluna 900-sivuiseen romaanijärkäleeseen, joka tarjoaa rakkautta ja henkisyyttä. Johanna puolestaan on ollut lukupaastolla ja palannut kirjojen pariin alkuvuodesta. Mutta miksi hevonen on niin hauska sana?
Vuoden parhaat tv-sarjat
Jonna ja Johanna ovat saatelleet vuosikymmenen loppuun makaamalla peiton alla ja katsomalla telkkaria. Listaamme siis vuoden parhaat tv-sarjat! Niistä Watchmen, When they see us ja Toni Morrison -dokumentti synnyttävät puhetta rasismista Yhdysvalloissa. Kysymme, kuten Morrison, ”miksi jotkut tuntevat olevansa pitkiä vain, kun joku toinen on polvillaan?” Sivumennen paljastaa myös, mitä he lukevat j
Ruotsin Akatemia ja huono miesmaku
Kirjallisuuden Nobel jäi jakamatta vuonna 2018. Mistä Ruotsin Akatemian kriisi oikein alkoi? Sivumennen on lukenut Matilda Gustavssonin teoksen Yhdeksästoista jäsen: Miten sen avainhenkilö – stereotyyppinen viinejä tunteva, poskisuudelmia jakeleva ranskalainen – pääsi Akatemian suosioon? Ja millaista hänen valtansa lopulta oli? Puhetta myös muun muassa siitä, miten naisilla on oikeus huonoon miesm
Kadonnutta iloa kaivaten
Minne katosi nauru? Jonna etsii marraskuiseen murheen laaksoon iloa muun muassa Hannah Gadsbyn standupin, Fleabag-teatteriesityksen ja Kate Atkinsonin uusimman romaanin avulla. Miksi ilakointi ei enää ole sopivaa? Johanna taas pohtii viime vuosien tarinallistamisähkyä. Nyt hän taas liputtaa tarinallistamisen puolesta – tilanne voi muuttua pian. Hanna-Riikka Kuisman romaani Kerrostalo vakuuttaa dys
Oman elämänsä algoritmi
Sivumennen on lukenut nettinovellin This is Pleasure ja herkeää pohtimaan seksuaalista ahdistelua metoon kaksivuotishengessä: miksi kannattaa sanoa ei, ja miksi kaikkien on syytä ymmärtää, että “ei” ei välttämättä johda mihinkään? Puhumme myös hiljaisista pariskunnista rantakahviloissa, isänpäiväkuvista Instagramissa ja siitä, miten meistä tuli ihmisalgoritmeja. Ja miksi kannattikaan mennä tanssim
Rakkaus on kuollut (patriarkaatissa)
Ranskalaiskirjailija Édouard Louisin esikoisromaanissa ei ole tilaa rakkaudelle, toivolle tai huumorille: Ei enää Eddy on pienoiskuva patriarkaatista, jossa toteutetaan pakkomielteisesti perinteisiä sukupuolirooleja ja heteroseksuaalisuutta. Monika Fagerholmin uutuus Kuka tappoi bambin? on tyylipuhdas #metoo-ajan romaani, jonka rinnalla Netflixin Epäuskottava tarjoaa tarpeellisen kuvauksen maailma
Norjalainen aksentti ja muita syitä lukea
Sivumennen palaa perusasioiden ääreen: Atwood, Knausgård ja tyttöjen oikeudet! Käsittelyssä on tapaus Caroline Calloway / Natalie Beach, ja arviomme on: paljon melua tyhjästä. Jonna pohtii, miksi uusi elämäkerta moralisoi Susan Sontagia niin, kun hyvän elämäkerran tehtävä on olla moralisoimatta. Jaksossa mainitaan myös... designreput. Jakso on tehty yhteistyössä Plan International Suomen kanssa.
Radikaalia rakkautta vai elämää diktatuurissa?
Onko vapaus sitä, ettei pelkää? Onko rohkeus sitä, että rakastaa? Mikä on paratiisi? Pajtim Statovcin upea Bolla, Sally Rooneyn viihdyttävä Normal People, Jonas Hassen Khemirin ihana Isän säännöt sekä Phoebe Waller-Bridgen loistava Fleabag-draamakomedia vievät Jonnan ja Johannan syviin vesiin. Mutta minkä sanan Johanna on juuri oppinut? Miksi Jonna on kokenut kehosta irtautumisen?
Malja Morrisonille
Sivumennen elää kirjailija Toni Morrisonin jälkeistä aikaa haikeana. Katsomme ja luemme synkkiä mutta vaikuttavia kuvia Yhdysvalloista: tv-sarja Euphoria ja runoilijan romaani, joka summaa 200 sivussa uskomattoman paljon. Jonna ilahtuu siitä, miten brittikitaristi ei seesty iän myötä vaan kääntää selkänsä patriarkaatille. Johanna miettii, miksi maailma ei kuulu meille ja miksi ajatus "jos haluan j
Kesäkirjojen opetuksia ja teiniangstia
Kesä oli, kesä meni: Johanna teki kaikkea liikaa, Jonna opetteli survivalistiksi, ja siinä sivussa tuli vedettyä kunnon lukuähky. Johanna on miettinyt ulkonäön antamaa valtaa Sally Rooneyn ja Ottesa Mosfeghin romaanien parissa. Jonna taas on pohtinut venäläisen ihmisen mysteeriä luettuaan Svetlana Aleksijevitšin Neuvostoihmisen lopun. Mutta kumpikin on kesän aikana suistunut eksistentiaaliseen kri
Tunnustuksellinen kärpästen kesä
Sivumennen puhuu mm. siitä, voiko taustasta oikeastaan koskaan päästä eroon ja miksi itsekkyys on hyvä asia. Ja mikä yhdistääkään Astrid Swania ja Kalle Päätaloa? Lisäksi käy ilmi, että Johanna on potenut flunssaa, mutta Jonnalta heruu vain vähän sympatiaa. Se ei kuitenkaan aiheuta eripuraa, vaan kaksikko jakaa kesäkirjavinkkinsä sulassa sovussa.
Keskusteluja kahden ystävän kesken
Irlantilaiskirjailija Sally Rooney on herättänyt maailmanlaajuista huomiota romaanillaan Keskusteluja ystävien kesken. Me emme ihmettele miksi. Teos on älykäs, viihdyttävä, ajassa kiinni oleva mutta myös ajaton romaani rakkaudesta, ihmissuhteista ja identiteetistä. Jonna iloitsee lukuilon palaamisesta, mutta Johanna synkeilee politiikan mustien virtausten edessä. Puhumme myös autofiktiosta ja siit
Terapian tarpeessa
Millainen on nainen, joka hakee avointa konfliktia terapeuttinsa kanssa? Siihen saamme vastauksen Laura Lindstedtin Ystäväni Nataliassa, joka myös osoittaa, että seksistä voi kirjottaa todenmukaisesti ja hauskasti. Mainitsemme jälleen Freudin! Alkuun olemme vaikuttuneita Leaving Neverland -dokumentista, joka pakottaa katsomaan maailmaa tällä kertaa väistelemättä ja näkemään asiat sellaisina kuin n
Minna Canthista, mustasukkaisuudesta ja rohkeudesta
Kolme kirjaa tuovat aikansa radikaaleimman kirjailijan Minna Canthin tähän päivään: Minna Maijalan esseeteos Punaiset kengät, Minna Canthin novellikokoelma Ihmisen kuvia (toim. Minna Maijala) sekä Suvi Aholan Mitä Minna Canth todella sanoi? Samalla ne tuovat suomalaisen suurnaisen lähelle. Syntyy keskustelu naisen oikeudesta olla luova, oikeasta tavasta rakastaa sekä siitä, onko mustasukkaisuus hä
Sopimattomia suhteita ja heikkoja lukijoita
Rakkautta, intohimoa, ei kumpaakaan vai sekä että? Marguerite Duras'n Rakastaja on monen mielestä täydellinen kirja, ja he ovat oikeassa! Kirja, joka ei kerro, miten pitäisi ajatella, mutta auttaa ajattelemaan. Puhetta myös Nick Cave -dokumentista ja surun vaikutuksesta ihmiseen. Mitä tarkoittaa ruotsalaiskirjailija toivoessaan, että häntä luettaisiin niin kuin hän olisi kuollut ja kuopattu?
Jaks
Sarjakuvaromaanin mittainen psykoanalyysi
Tunnustuksellinen kirjallisuus kiehtoo meitä yhä. Luemme sarjakuvaromaanien merkkiteoksen, Alison Bechdelin Äideistä parhaimman ja ihailemme sen tapaa käsitellä omaelämäkerrallisia tapahtumia psykoanalyysin ja kirjallisuushistorian välinein. Keskustelussa nousee esiin yllättävä hiljainen trendi: Freud ja unien tulkinta (vaikka Johanna ei jaksakaan kuunnella Jonnan unia). Mietimme myös kritiikin va
Vihan ja katkeruuden vastavoima
Sivumennen lukee yhdysvaltalaista ikonia James Baldwinia. Mitä Baldwin opettaa suhtautumisesta maailman epäoikeudenmukaisuuksiin, entä mitä vihasta ja katkeruudesta? Lisäksi puhumme mieleen jäävistä faktoista ja huumorin tärkeydestä. Muuta elämäämme voi kuvailla sanoilla seksi (Netflixin Sex Education) ja tragikoominen romanssi (Miia Tervon Aurora). Ai niin! Jakso on omistettu Johannaa HBO-pulmiss
Rakas päiväkirja
Tarkkaa, rehellistä, hauskaa - ja taiturimaisesti kirjoitettua. Sivumennen on löytänyt pakollista luettavaa kaikille: Aila Meriluodon päiväkirjat vuosilta 1953-1975 eli Vaarallista kokea. Opimme, että vaikka elämä heittelee, Meriluoto ei horju kirjailijanuskossaan! Aavistelemme päiväkirjamuodosta ja aika monesta muustakin uutta trendiä. Jaksossa myös ihanan ylitunteikkaita äänikirjoja ja tv-sarjoj
Michellestä, hauskoista naisista ja äänikirjazenistä
Miljoonat ihmiset eivät ole väärässä, mekin pidimme Michelle Obaman muistelmista. Obamatkin ovat vain ihmisiä, toki lähes täydellisiä. Mutta miksi Johanna huutoitki kirjan äärellä ja mistä Jonna sai isoimmat kiksit? Puhumme myös uusista omaperäisen hauskoista äänistä kirjallisuudessamme. Entä saavuttavatko Johanna ja Jonna vähitellen zenin äänikirjoja kuuntelemalla? Jakson kumppani on Bookbeat. Re
Toiveikkaita tulevaisuudenkuvia ja turvallista kauhusta
Puhumme, miksi kauhukirjallisuus ja kauhuelokuvat toimivat tässä ajassa ja pohdimme, millaisen fiktionaalisen foliohatun poliisi aikoo asettaa päähän tutkiessaan Perno Mega Cityä. Summaamme Simone de Beauvoirin klassikkoa Toinen Sukupuoli, ja suosittelemme Mohsin Hamidin uutuusromaania Exit West. Se näyttää, että maailma on ennenkin järkkynyt, mutta ihmiset ovat silti aina löytäneet tavan muodosta
Junantuomat akateemisessa maailmassa
Sivumennen lukee Tara Westoverin muistelmat Opintiellä (Tammi, suom. Tero Valkonen) ja päätyy miettimään syntyjä syviä. Miltä tuntuu siirtyä ei-akateemisesta taustasta yliopistoon? Saako omaan menneisyyteen koskaan etäisyyttä?
Puhumme, mikä merkitys toisaalta faktoilla ja toisaalta itsensä tuntemisella on omalle ajattelulle. Herkistymme seuraavalle idealle: siitä ei voi unelmoida, minkä ei tiedä e
Tosien tarinoiden syksy
On taas syksy, eikä tässä kulttuurihumussa ole hetkeäkään hukattavissa! Onneksi Jonna ja Johanna ovat kasanneet valmiiksi niin Rakkautta & anarkiaa -leffatärpit kuin syksyn kirjavaliotkin. Emme näemmä eläkään totuudenjälkeistä aikaa, sillä kaikkein kiinnostavimpia leffoja ja kirjoja yhdistää juuri totuudellisuus tai yritys ilmaista sitä dokumentin tai autofiktion keinoin. Mitä se kertoo taitelijas
Ollako äiti vai eikö olla
Podcastimme 50 juhlajaksossa olemme suurten kysymysten äärellä. Miltä tuntuu äitiys, miltä tuntuu ei-äitiys? Miksi äitiys saa jotkut naiset pitämään vähemmän toisista naisista? Jos lapsia ei ole, miksi sitä pitää yhä selitellä? Huomioimme äitiyskirjallisuusbuumin ja puhumme myös siitä, jääkö kirjallisuuden huumori herkästi huomaamatta. Lukuvuorossa kaksi oman tiensä kulkijaa, Maggie Nelsonin Argon
Eläimellistä rakkautta, perhetabuja ja botoxia
Elizabeth Stroutin Nimeni on Lucy Barton -romaani on kuvaus Lucyn lähes eläimellisestä rakkaudesta äitiinsä. Jos perhetabuista ei voi puhua, onko niistä vaiettava? Ayòbámi Adébáyòn esikoisteos Älä mene pois näyttää, millaisia rajoja rakkaus ei voi ylittää. "En usko, että patriarkaatti voi jättää tilaa täydelle ja todelle rakkaudelle", sanoi Helsinki Litissä vieraillut kirjailija haastattelussamme.
Uskosta, peloista ja dinosauruksistakin
Sivumennen crashasi Helsinki Lit -festarille ja havahtui pohtimaan suuria kysymyksiä. Miksi lapset osaavat suhtautua kuolemaan? Millainen on TODELLA HYVÄ KIRJA? Kuuntelevatko meidän isämme meidän podcastiamme? Kirjailijaa pääsee kuulemaan myös Sivumennenissä: jakson lopuksi haastattelussa on ruotsalaiskirjailija Johannes Anyuru. Puhetta hänen dystopiastaan He hukkuvat äitiensä kyyneliin, pahimmist
Naiset ilman miehiä, pojat ilman rakkautta
Patrick Melrose -kirjat on suomennettu uuden tv-sarjan kunniaksi. Edward St Aubynin Loistava menneisyys -trilogiassa brittiaristokratian rakkaudeton maailma kauhistuttaa ja naurattaa. Mutta mistä kertoo se, että kirjallisuudessa ja tv-sarjoissa naiset hylkäävät nyt parisuhteen ja etsivät onnea aivan muualta? Paljon asiaa äänikirjoista. Voiko äänikirjojen kuuntelua opetella ja missä asennossa kanna
Leena Krohnin filosofiset dystopiat
Kirjailija Leena Krohn saa fanikirjeen: hän on suuri filosofi, joka tutkii kirjoissaan tietoisuutta, elämän tarkoitusta ja ihmisen rimpuilua näiden ymmärtämisessä. Uudessa romaanissa Kadotus tarinat kehiytyvät löytötavaratoimistoon tuotujen esineiden ympärille. Mitäpä muuta meistä tänne jää kuin valtava tavaramäärä. Krohnin lisäksi meistä tekevät fiksumpia kirjailijat Zadie Smith, Édouard Louis ja
Rakkaudesta, surusta ja sivullisuudesta
Runsaudenpulassa putsaamme yöpöydän viimeksi luetuista kirjoista: Turusen Sivuhenkilö, Jani Toivolan Kirja tytölleni sekä Jessa Crispinin Why I am not a feminist. Turunen kuvaa macho-Suomea ja sisäistettyä naisvihaa, Toivola todistaa, että hoiva kuuluu miehillekin ja Crispin komentaa feministejä murskaamaan patriarkaatin. Ja koska on kevät, puhumme kuolemasta: Max Porterin kirja Surulla on sulkape
Ferranten ja Hashemzadeh Bonden vihaiset naiset
Tapaamme kirjallisuudessa kaksi naista, jotka osaavat ilmaista raivoaan: Elena Ferranten Olgan ja Golnaz Hashemzadeh Bonden Nahidin. He ovat vihaisia ja he ovat ylpeitä, ja siitä me pidämme. Takaisin omaan arkeen: miksi on parempi huutoitkeä kuin olla cool girl? Muutoin jaksossa pidämme kiinni naisten oikeudesta olla paha emmekä vieläkään osaa muodostaa lopullista kantaa pornosta. Sitä ennen kirja
Ihmisen teot
Sivumennen lukee eteläkorealaisen Han Kangin Ihmiset teot, joka kertoo meille tuntemattomasta tapahtumasta, Gwangjun kansannousun tukahduttamisesta. Kirja osoittaa, että kirjallisuutta tarvitaan. Jaksossa on myös paljon muuta: Jonna haluaa rajoittaa omaa ruutuaikaa ja hakee tukea Zadie Smithiltä. Amerikkalaisen Ariel Levyn muistelmateos herättää kahtalaisia tunteita, ja sitaattipalkinnon saa Märta
Esikoisten aika
Luimme 2 hienoa esikoista, Elin Willowsin Sisämaa-romaanin sekä Maija Sirkjärven Barbara ja muita hurrikaaneja -novellikokoelman. Johannalla on myös yllättävä mielipide Rafael Donnerin esseekokoelmasta Ihminen on herkkä eläin. Lisäksi intoilemme Helsinki Lit -vieraista ja juhlistamme podcastin 2-vuotispäivää. Aivan ensin on kuitenkin purettava sydäntä, mikä on vaikeaa, sillä se on MURSKANA. Syynä
Kauhun kuningatar Mary Shelley (ja sen suloinen hirviö)
Mary Shelley kirjoitti 200 vuotta sitten Frankensteinin, joka muutti paljon: sitä pidetään ensimmäisenä kauhu- ja scifikirjana. Vaikutuimme tarinan monikerroksellisuudesta, tunnelmasta, tutkivasta psykologisesta otteesta sekä siitä, miten Shelley kirjoittaa stooriin poissaolevan naisen. Vihan ja inhon innoittamana puhumme netin trolleista ja vihapuhujista, joita yhdistää rasismi ja naisviha. Naist
Rakkautta vain
Naisten viihde, romanttinen kirjallisuus, chick lit... Genrestä viis, Jojo Moyes ja Liane Moriarty hallitsevat viihdyttävän tarinan. Luimme menestyskirjailijoilta kasan romaaneja. Haastattelemme myös miestä, joka luki chick litiä, muuttuivatko ennakkokäsitykset? Aiheena myös tapaus Azis Ansari: miksi huonosta seksistä on tärkeä puhua?
