Lehdistötilaisuus
Rakastatko mediasta puhumista? Niin mekin. Suomen Lehdistön Lehdistötilaisuus-podcast niputtaa joka kuukausi yhden media-alan polttavan puheenaiheen. Vaihtuvia vieraita haastattelee Suomen Lehdistön tuottaja Janne Arola. Podcastin edellisellä kaudella media-alalla työskentelevät ihmiset kertoivat paineistaan ja uriensa pahimmista paikoista. Ensimmäisellä kaudella journalistivieraat puivat työssään tekemiään virheitä, joita toimittajat eivät mielellään julkisesti myönnä.
Episodes
Mihin kolumneja ja pääkirjoituksia tarvitaan, kun some on mielipiteitä täynnä?
Kun Rami Nieminen otti Turun Sanomien pääkirjoituksessa kantaa kaupungin ratikkasuunnitelmia vastaan, Yle tuli kysymään, voiko lehden toimitus enää uutisoida asiasta neutraalisti. Jaksossa puhutaan siitä, mihin pääkirjoituksia nykymaailmassa tarvitaan ja miksi mielipiteellinen kirjoittaminen paikallis- ja maakuntamediassa on vähentynyt ja muuttunut hampaattomammaksi. Niemisen kanssa asiasta keskus
Investoivatko suomalaiset uutismediat riittävästi journalismiin?
Mediayhtiöiden maksamia osinkoja kritisoidaan usein, mutta estääkö avokätinen osinkopolitiikka panostamisen journalismin tekemiseen? Kaleva Median toimitusjohtajan Juha Laakkosen mukaan ei. Vapaa toimittaja ja tietokirjailija Elina Grundström haluaisi nähdä lisää panostuksia journalisteihin ja uusiin mediakokeiluihin.
Bundlaaminen on digitilaamisen kuumin trendi – Miten uutismedia pärjää kilpailussa?
Bundlaus eli useiden tilaustuotteiden niputtaminen yhteen on yleistynyt vauhdilla mediassa. Jaksossa mediaa ja kuluttamista tutkinut Juho-Petteri Huhtala arvioi, että digitilaajien määrä suomalaisessa uutismediassa ei kasva, jos lehdet eivät kykene laajentamaan tilausvalikoimaansa. Mediakonserni Keskisuomalaisen kuluttajaliiketoiminnan johtaja Milla Hänninen sanoo yhtiön tuovan uusia bundleja mark
Poliitikot pelaavat valtapelejä lähdesuojan takaa
Helsingin Sanomien entinen politiikan toimittaja Teemu Luukka ja Demokraatti-lehden päätoimittaja Petri Korhonen ovat uriensa aikana nähneet lähes kaikki poliittiset pelit. Jaksossa ruoditaan nimettömien lähteiden käyttöä poliitikan journalismissa. Mistä toimittaja voi tietää, miten lähde kokee "huutamisen"? Myönnetäänkö anonymiteetti vallankäyttäjille liian herkästi?
Pilaako tekoäly journalismin vai tekeekö se siitä entistä parempaa?
Long Playn toimittaja Anu Silfverberg ja Helsingin Sanomien kehitysjohtaja Esa Mäkinen debatoivat siitä, miten tekoälyn käyttö vaikuttaa journalismin tekemiseen ja toimittajien taitoihin. Miksei tekoälyn käyttämistä enää merkitä juttuihin? Mitä kielimallien kanssa pallottelu tekee toimittajien omille ajatuksille ja näkökulmille? Entä miten tekoälytyökalujen käyttö muuttaa medioiden sisältöjä?
Helsingin Sanomien Sami Kero: ”En ole aiemmin ollut tilanteessa, jossa pelastetaan ihmisten henkiä”
Helsingin Sanomien kuvajournalisti Sami Kero on uransa aikana kuvannut lukuisilla kriisialueilla ja käynyt Ukrainassakin kahdeksan kertaa. Jaksossa Kero kertoo juttukeikasta, jossa hän seurasi miinaan astuneen sotilaan pelastamista. Hän puhuu myös kriisialueilla toimimiseen liittyvistä eettisistä kysymyksistä sekä siitä, millaista on palata arkeen stressaavien reportaasimatkojen jälkeen.
Talouselämän Anni Erkko: “Ihmisarvoni ei ole siitä kiinni, ovatko tilaustavoitteemme täynnä”
Toimituspäällikkö Anni Erkko kertoo, millaisia paineita kokee talousjournalistien joukkoa johtava keskiportaan pomo mediatalossa, jolla on kovat liikevoittotavoitteet. Erkko kertoo omalla urallaan kokemastaan työuupumuksesta ja siitä, millaiset asiat toimittajia nykypäivän mediaympäristössä erityisesti kuormittavat.
Paavo Teittinen rikostutkinnoista: ”Totta kai sitä pyörittää kauhuskenaarioita päässään”
Helsingin Sanomien tutkiva toimittaja Paavo Teittinen on palkittu lukuisilla journalistipalkinnoilla, mutta juttujen kohteet eivät ole aina pitäneet hänen artikkeleistaan. Jaksossa Teittinen kertoo, mitä tarkoittaa, kun omasta työstä tehdään toistuvasti rikosilmoituksia.
Vankeustuomion saanut Ayla Albayrak: ”Elämäntyöni oli tehdä Turkista juttuja”
Suomalais-turkkilainen toimittaja Ayla Albayrak sai vuonna 2017 vankeustuomion Turkissa. Syynä oli hänen Wall Street Journalille tekemänsä reportaasi, jonka Turkin oikeuslaitos katsoi olevan "terrorismipropagandaa". Tässä jaksossa Albayrak kertoo, miten yksi juttukeikka muutti täysin hänen uransa ja elämänsä ja millaista on joutua valtiollisen painostuksen kohteeksi.
Vesa-Pekka Kangaskorpi: ”Olen aina tykännyt nahistella toimittajien kanssa”
Mediakonserni Keskisuomalaisen suuromistaja ja toimitusjohtaja kertoo, miksi viime vuodet ovat olleet hänen uransa paineisimpia ja mikä yhtiön toiminnan tehostamisessa on kaikkein vaikeinta.
Iltalehden toimittaja Ida Erämaa: ”Olin pitkään huolissani, että olen ongelma tälle talolle”
Ida Erämaa oli työskennellyt toimittajana vasta kuukauden, kun hän kirjoitti näkökulmatekstin, josta erityisesti perussuomalaiset poliitikot pillastuivat. Seurasi kuukausia kestänyt häirintä- ja uhkailuviestien tulva. Jaksossa Erämaa palaa kesän 2023 päivään, jolloin hänen juttunsa julkaistiin, ja kertoo seikkaperäisesti, miten kohu edelleen vaikuttaa hänen elämäänsä.
"Järkytyin, kun olin kävelemässä töistä kotiin ja päätoimittaja soitti, että tämmöinen homma", muistelee rikos- ja oikeustoimittaja Päivi Happonen
Ylellä työskentelevä Happonen teki vuosia sitten puoli yhdeksän uutisiin ison uutisen, jossa väitettiin kansanedustajan saaneen syytteet talousrikosjutussa. Oikeasti syytteitä ei nostettu. Happonen kertoo jaksossa, mitä tapaus opetti hänelle ja puhuu muun muassa siitä, mitä kiinnostavuus uutiskriteerinä tarkoittaa rikosjournalismille.
"En osannut puuttua huonoon käytökseen enkä tiennyt, olisiko pitänyt puuttua", sanoo Demokraatti-lehden päätoimittaja Petri Korhonen
Kymmenen vuotta sitten Sanoman kesätoimittajabileissä Petri Korhonen kuuli kollegoidensa pohtivan, miten varoittaa kesätoimittajanaisia alan kokeneesta konkarista, jonka käsi saattaa hivuttautua paikkoihin, joihin se ei kuulu. Sittemmin Korhonen on tajunnut, että hän oli vuosikausia sokea huonolle, ahdistelun rajamailla olevalle käytökselle, jota hänen ympärillään toimitusyhteisöissä oli ollut. Ja
"Ei hän ole niin merkittävä vallankäyttäjä, että lähtisin kauheaa luonnemurhaa tekemään", sanoo Suomen tunnetuimpiin toimittajiin lukeutuva Sanna Ukkola
Ilta-Sanomissa työskennellessään Sanna Ukkola teki Maria Guzenina-Richardsonista ison henkilöjutun, joka vaivaa häntä vielä tänäkin päivänä. Jutussa Ukkola antoi nimettömien lähteidensä luonnehtia Guzenina-Richardsonin persoonaa ja toimintaa hyvin negatiiviseen sävyyn. Jaksossa puhutaan nimettömien lähteiden käyttöön liittyvästä vastuusta, poliitikkojen haastattelemisesta sekä Ukkolan roolista yht
”Olen saanut jo palautetta, että täällä ei ehkä ole totuttu näin suoraan tyyliin”, sanoo Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi
Erja Yläjärvi pitää suurimpana virheenään hätäisyyttä ihmisten johtamisessa. Hesarin toimittajille hän on linjannut, että sosiaalisen median keskusteluissa ei aina tarvitse olla läsnä, koska tärkeintä on tehdä journalismia omiin kanaviin.
"Raskaammilta tuntuvat juttuhankkeet, joiden kohteena on yksi ihminen", sanoo Maria Manner
Ylellä tutkivassa ryhmässä ja MOT-ohjelmassa työskentelevän Maria Mannerin juttujen kohteilla on usein taustallaan traumaattisia tai vaikeita elämäntilanteita. Jaksossa Manner kertoo tapauksesta, jossa hän yritti liian kovaa neuvotella siitä, mitä tietoja jutun kohteesta voidaan julkaista. Se vei juttuprojektin hetkeksi solmuun vain vähän ennen julkaisua. Manner puhuu jaksossa laajemminkin toimitt
"Kun kilpailu on nopeutunut, jotkut toimittajat tai mediat saattavat joskus lipsua lähteiden laatukriteereistä", arvioi Helsingin Sanomien Emil Elo
Nuorena kesätoimittajana Iltalehdessä Emil Elo päätyi uutisvinkin perusteella julkaisemaan uutisen pommiuhasta suomalaisten suosimassa lomakohteessa. Pian selvisi, että uutinen oli täysi ankka. Nykyään Helsingin Sanomissa työskentelevä Elo kertoo, mikä vaikutus virheellä oli esimerkiksi siihen, ettei hän koskaan päätynyt julkaisemaan uutista Suomen seuraavasta hävittäjähankinnasta.
"Tuntui, että tässä käsitellään jonkun ihan eri tyypin juttuja", sanoo plagiointiepäilyjen kohteeksi joutunut Laura Koljonen
Vuonna 2013 Laura Koljonen työskenteli Suomen Kuvalehden toimittajana, kun hän unohti juttuunsa suoria lainauksia lähdeaineistona olleelta verkkosivustolta. Plagiointiepäilyt nousivat valtakunnan julkisuuteen, ja osa Koljosen aiempiakin juttuja tutkittiin plagioinnin varalta. Jaksossa Koljonen kertoo, millainen vaikutus tapauksella oli hänen myöhempään työuraansa.
"Olen todistanut vierestä kollegan sanovan Suomen pääministerille, että 'sä olet helkkarin hyvä pääministeri'", sanoo Iltalehden Lauri Nurmi
Iltalehden toimittaja Lauri Nurmi on urallaan tehnyt valtavan määrän kovia skuuppeja muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitikan aiheista. Jaksossa Nurmi kertoo, miksi lähteet haluavat kertoa tietojaan juuri hänelle ja millaista inhimillistä kaupankäyntiä skuuppien metsästäminen vaatii. Entä miksi yleisön pitäisi luottaa juuri Lauri Nurmen nimettömiin lähteisiin?
"Huonoin tapa ehkäistä virheitä on kuvitella, että olemme virheettömiä", sanoo STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen
Suomen Tietotoimisto on suomalaisen uutistoiminnan kivijalka, johon on luotettu vuosikymmenestä toiseen. Vuosi sitten STT päätyi kertomaan uutisena vanhan aprillipilan. Vastaava päätoimittaja Minna Holopainen kertoo jaksossa, millaisia ovat journalismin yleisimmät virhetyypit ja miten virheisiin STT:llä suhtaudutaan.
"Mä pelkäsin väkivaltaa", sanoo itseään lähetyksissä sensuroinut Ruben Stiller
Jaksossa Ylen toimittaja Ruben Stiller kertoo, kuinka on sensuroinut itseään haastatellessaan perussuomalaisia poliitikkoja suorissa tv-lähetyksissä. Stiller pohtii, millaiset tekijät median rakenteissa, kulttuurissa ja alan verkostoissa johtavat siihen, että toimittajat eivät uskalla esittää haastattelujensa kohteille riittävän kriittisiä kysymyksiä.
