Pinnan alle
Pinnan alle on organisaatiodynamiikkaa ja työelämän psykologiaa käsittelevä podcast. Jaksoissa organisaatiopsykologit Marjukka Laurola ja Anna Lohman vievät tutkimusmatkalle johtamiseen ja ryhmädynamiikkaan liittyviin kiehtoviin teemoihin. Keskustelut syntyvät spontaanisti tässä ja nyt.
Episodes
40. Sukupolvet työelämässä
Viitoskauden viimeisessä jaksossa käsitellään työyhteisöjen jännitteitä, joita syntyy eri-ikäisten työntekijöiden odotusten ja asenteiden kohdatessa. Kuulija kuvaa kirjeessään tilannetta näin: “työyhteisössä osa työntekijöistä on jo puoliksi eläkkeellä, eivätkä hommat tunnu kiinnostavan. Samaan aikaan nuoret kaipaavat jatkuvaa ymmärtämistä ja silittelyä.”Millaiselta työn maailma näyttää eri sukupo
39. Kateus työyhteisössä
Kauden toiseksi viimeisessä jaksossa poraudutaan kateuteen työyhteisössä. Kuulijan kirjeessä esihenkilö epäilee, että yhtä tiimin jäsentä kohtaan tunnetaan kateutta, ja tämän seurauksena häneen kohdistuu arvostelua, juoruja ja vähättelyä.Jaksossa organisaatiopsykologit pohtivat, mistä työyhteisön dynamiikan kannalta voi olla kyse. Miten purkaa ilmiötä ja työskennellä harkiten ryhmätason ilmiöiden
38. Vuorovaikutusjumit tiimissä - kuinka löytää yhteys uudelleen?
Joskus tiimissä saattaa tulla vastaan tilanne, jossa ihmiset eivät tule toimeen keskenään. Ilmapiirissä on kyräilyä ja väistelyä, ja pinnan alla kuohuu. Kuinka yhteyttä voi rakentaa silloin, kun vuorovaikutus tuntuu olevan syväjäässä? Miten esihenkilö voi kohdata hankalia tunteita ja mistä löytää tie ulos vuorovaikutuksen umpikujasta? Tässä jaksossa pohdimme aihetta kuulijan kysymyksen siivittämän
37. Esiintymisjännitys - hallintaa ja hyväksyntää
Kuulijan kirje johdattaa meidät esiintymisjännityksen äärelle. Mistä meille kaikille tutussa esiintymisjännityksessä on oikein kyse? Voiko siitä päästä kokonaan eroon? Millaisia keinoja on esiintymisjännityksen säätelyyn? Ja mistä johtuu se, että toisinaan suurille yleisöille esiintyminen sujuu mallikkaasti, mutta esittäytymiskierros neuvottelupöydän äärellä saa sydämen tykyttämään?Marjukka Laurol
36. Nähdyksi tulemisen kaipuu
Mitä seuraa siitä, jos ihminen ei tule nähdyksi ja arvostetuksi työssään? Tässä jaksossa käsittelemme kohdatuksi tulemisen merkitystä, näkymättömyyden laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia sekä sitä, miten tunnustuksen puute näyttäytyy työelämässä. Pysähdymme erityisesti sen äärelle, mitä tapahtuu, kun tunnustus jää toistuvasti puuttumaan ja pohdimme, voiko tunnustusta olla liikaa.Marjukka Lauro
35. Teams ja kasvottomat kokoukset
Mitä tapahtuu vuorovaikutukselle, kun kasvot katoavat ruudulta? Tässä jaksossa sukellamme Teams-kokousten kamerattomuuteen: miksi se herättää ärtymystä, mitä kaikkea siihen projisoimme ja mistä valinta pitää kamera pois päältä voi oikeasti kertoa. Pohdimme myös toimivia käytäntöjä, puheeksi ottamista ja sitä, millainen tilanne kaipaa kohtaamista kasvotusten.Anna Lohman ja Marjukka Laurola ovat org
34. Voiko johtajalla olla kalakavereita?
Viidennen tuotantokauden ensimmäisessä jaksossa tartumme kuulijan kysymykseen, joka on jäänyt häntä aiemmista jaksoistamme askarruttamaan. Olemme heittäneet ilmoille, että johtajalla ei kannata olla työyhteisössä kalakavereita. Mutta tarkoittaako tämä sitä, ettei johtaja voi olla ystävä niiden ihmisten kanssa, joita hän johtaa?Jaksossa pohdimme tätä kysymystä eri näkökulmista. Mitä tapahtuu, kun e
33. Stressin purkaminen ja tunnepaineen vapauttaminen
Useimmille tulee vastaan hetkiä, jolloin mieli ei rauhoitu tai jokin hankala tunne pitää pihdeissään. Stressi painaa hartioita, ja välillä on vaikea löytää keinoa, joka oikeasti helpottaisi. Tämän podikauden päättää jakso, jossa pysähdytään sen äärelle, millaisilla tavoilla stressiä ja tunnepainetta voi oikeasti purkaa. Kollegan kysymyksen siivittämänä pohditaan erilaisia stressinsäätelykeinoja j
32. Voiko murtunutta luottamusta palauttaa?
Tässä jaksossa käsitellään tilannetta, jossa työyhteisön jäsen on ennen sairauspoissaoloaan toiminut epäluotettavasti ja jättänyt tiimin toistuvasti pulaan. Poissaolo on ollut pitkä ja paluun koittaessa tiiminvetäjä on joutunut vaikean kysymyksen äärelle: voiko luottamus palautua ja mitä sen uudelleen rakentaminen vaatii, kun taustalla on paljon hankalia kokemuksia?Jaksossa tarkastellaan, millaisi
31. Ilmapiirinmyrkyttäjät
Kahdessa kuulijakirjeessä pohditaan samaa ilmiötä: työyhteisössä asiat tuntuisivat muuten olevan mallillaan, mutta yksi musta lammas sabotoi ilmapiiriä. Kirjeissä puhutaan ilmapiirin myrkyttäjistä, negatiivisuudesta ja siitä, miten hankalaa on työskennellä sellaisessa ryhmässä, missä yksi ihminen levittää huonoa fiilistä ympärilleen. Jaksossa organisaatiopsykologit miettivät, mistä hankala käyttäy
30. Strutsijohtaminen ja hiljaisuuden kulttuuri
Kuulijakirjeessä esihenkilö kuvaa tilannetta, jossa yhteys johtoon on katkennut. Asiat seisovat johtoportaassa, mikään ei tunnu etenevän, eikä ylhäältä kuulu mitään. HIljaisuus tuntuu painavalta ja oudolta.Tässä jaksossa pysähdymme pohtimaan, mitä tapahtuu, kun organisaation johto vaikenee ja laittaa pään hiekkaan. Millaisia seurauksia on sillä, että vaikeita asioita ei kohdata, ja miten hiljaisuu
29. Herkkyys työelämässä
Johtaja kokee, ettei johtoryhmässä ole tilaa hänen herkkyydelleen. Hän kuulee toistuvasti herkkyyttä vähätteleviä kommentteja ja tuntee tarvetta selitellä itseään. Kuulijakirjeessä hän pohtii tätä piirrettä ja sitä, miksi ympäristö reagoi siihen niin kuin reagoi.Jaksossa organisaatiopsykologit miettivät, onko työelämässä ylipäätään tilaa herkkyydelle. Miksi sitä niin usein vähätellään, eikä nähdä
28. Syntipukkia etsimässä - mihin yhteisö tarvitsee syyllisiä
Tässä jaksossa sukellamme syntipukkimekanismiin ja sen monimuotoisiin kasvoihin. Kollegan case-tapauksessa työyhteisö hakee syyllistä milloin yksittäisestä työntekijästä, milloin esihenkilöstä. Välillä myös vetäjä joutuu hyökkäysten kohteeksi. Yhteisö on defensiivisessä tilassa, jossa vastuun kantaminen jää taka-alalle ja katse kääntyy syyllisen etsimiseen.Pohdimme, mitä ilmiön taustalla voi olla
27. Kultaisen häkin kirous
Mitä tapahtuu, kun kaikki näyttää ulospäin hyvältä, mutta sisällä kumisee tyhjyys? Kuulijamme kertoo työstä, joka on ennen tuonut turvaa ja arvostusta, mutta sittemmin menettänyt merkityksensä. Hän on jäänyt vangiksi elämään, jota ei enää halua, mutta josta on liian pelottavaa päästää irti.Jaksossa puhumme kultaisen häkin dilemmasta. Miten nähdä ulospääsyn mahdollisuus, kun mieli on täynnä huolia?
26. Saavutettujen etujen perintö – miksi reiluus herättää vastarintaa
Tämän jakson kirjeessä kuulija pohtii, miten esihenkilö voi viestiä vaikeista asioista viisaasti. Joskus johtajan on tarkasteltava kriittisesti saavutettuja etuja ja tuotava esiin epämieluisia tosiasioita, jotta organisaatio voisi pitkällä aikavälillä toimia oikeudenmukaisemmin ja eettisemmin. Keskustelussa pysähdymme sen äärelle, miten tästä kumpuavaa epäreiluuden kokemusta voi kohdata ja sanoitt
25. Pakkoavioliiton varjo - kun kaksi organisaatiota yhdistyy
Tässä jaksossa tartumme kuulijalta tulleeseen kysymykseen siitä, miksi ihmiset reagoivat oudon tuntuisesti, kun kaksi organisaatiota yhdistyy. Työntekijöiden toiminta näyttää ulospäin piittaamattomalta – mutta onko kyse yksilötason huonosta käytöksestä vai laajemmasta ryhmäilmiöstä? Entä miten väliaikaisessa pestissä oleva toimitusjohtaja voi viisaimmin reagoida, ymmärrystä hakien vai voimakkaasti
24. Työelämän hulluus ja kollektiivinen joukkopsykoosi - mihin kadotimme ajan ja itsemme?
Työelämässä eletään aikaa, jossa tehokkuuden eetos ja jatkuva itsensä ylittäminen ovat näkyvästi läsnä. Kaiken suorittamisen keskellä moni kuitenkin pysähtyy kysymään: mikä järki tässä kaikessa edes on?Tässä jaksossa tutkimme työelämän hulluutta ja kollektiivista ylikuumenemisen tilaa. Pohdimme, millaisiin ilmiöihin ajaudumme, kun vietämme valtaosan ajastamme töissä ja sidomme energiaa maailmaan,
23. Toimivan palautteen periaatteet - hampurilaismallista pannukakkuihin
Palaute ei aina tule sanoina. Se voi olla katse, ele tai hiljaisuus. Mutta milloin palaute todella elää ja milloin se jää kuolleeksi?Tässä jaksossa pysähdymme palautteen äärelle. Pohdimme, miksi perinteiset palautemallit voivat joskus tuntua mekaanisilta, ja miten palautetta voisi antaa tavalla, joka on rehellistä mutta kantavaa.Miksi on tärkeää kohdistaa palaute intentioon ja suuntaan, sen sijaan
22. Uupumuksen juurilla: yksilön väsymys vai systeemin oire?
Ihminen ei ole kone. Silti työelämässä yritämme toisinaan ulosmitata tehoja tavalla, joka unohtaa kokonaiskuvan – inhimillisyyden, elämänvaiheet, rajat ja rytmin.Tässä jaksossa puhumme uupumuksesta yksilön, ryhmän ja organisaation tasolla. Perkaamme sitä, mistä ylikuormitus syntyy, miksi joissain työyhteisöissä kuormitus jää huomaamatta, ja mitä tapahtuu, jos uupumuksesta puhutaan vasta, kun se al
21. Johtajan hyvinvointi - kuinka kantaa ilman että uupuu?
Johtajan hyvinvoinnista puhutaan yllättävän vähän. Vaikka johtaja kantaa usein suurta vastuuta, paineita ja odotuksia, on hän monesti pitkälti itsensä varassa. Kuka huolehtii johtajasta?Tässä jaksossa pohdimme, mitä johtamistyö vaatii ja miksi oma hyvinvointi on johtajalle tärkeä pitää mielessä. Miltä tuntuu, kun riittämättömyys, keskeneräisyys ja hallinnan puute hiipivät ihon alle? Entä jos johto
20. Johtaja ryhmän peilinä - itsetuntemuksen merkitys
Paljon puhutaan siitä, mitä johtajaan heijastetaan ja millaisena ryhmä hänet näkee. Mutta entäpä toisinpäin – mitä johtaja itse heijastaa työyhteisöönsä? Jokaisella johtajalla on omat kokemuksensa, uskomuksensa ja historiansa, jotka vaikuttavat siihen, millaisena hän näkee ihmiset ja millaisia rooleja hänellä on taipumus ottaa kantaakseen.Tässä jaksossa pohdimme, miten johtajan omat kaavat ja soke
19. Tarinat työpaikoilla - yhteistä todellisuutta vai kuppikuntia
Jokaisella työpaikalla on tarinoita – ne elävät käytävillä, taukohuoneissa ja kokoussaleissa. Joskus nämä tarinat eivät kohtaa ja todellisuudet jäävät ristiriitaisiksi. Silloin seurauksena voi olla kuppikuntaisuutta, konflikteja ja yksilön kokema vierauden tunne.Tässä jaksossa pohdimme, miksi työpaikoilla syntyy erilaisia kertomuksia, mitä seurauksia sillä on ja kuinka niitä voidaan tuoda näkyväks
18. Muutoksen johtaminen - kaaosta vai katastrofia
Kaikenlaisten muutosten johtamiseen kuuluu annos kaoottisuutta. Kaaoksenkin keskellä hyvä muutosjohtaja osaa kohdata ihmiset, käsitellä vastarintaa ja luoda tilaa keskustelulle. Mutta miten se käytännössä tapahtuu? Tässä jaksossa sukellamme muutoksen johtamisen psykologiaan. Pohdimme, miksi kysymykset ja reaktiot tulevat usein viiveellä, kuinka johtajan kannattaa olla läsnä muutosprosessissa ja mi
17. Muutoksen psykologia ja anatomia
Muutokset kuuluvat työelämään, mutta miksi ne herättävät niin usein vastustusta ja pelkoa? Usein ajatellaan, että muutosvastarinta on vain jääräpäistä kehityksen jarruttamista, mutta todellisuudessa se voi kertoa paljon perustavanlaatuisemmista tarpeista – turvallisuuden tunteesta, identiteetistä ja työyhteisön dynamiikasta.Tässä jaksossa pureudumme siihen, miksi reagoimme muutoksiin eri tavoin ja
16. Kollegaspesiaali: työelämän oivalluksia ja kantapään kolhuja
Mitä organisaatiopsykologin työ opettaa – ja aika usein kantapään kautta? Tässä jaksossa sukelletaan siihen, mitä olemme oppineet työelämässä vuosien varrella ja millaisia sudenkuoppia olemme kohdanneet.
Ryhmädynamiikan aallokossa pysyminen vaatii tarkkaa korvaa ja kykyä pysyä omalla tontilla, vaikka imut muuhun tuntuisivat nahoissa asti. Konsulttia kutsutaan kernaasti pelastajan, pahiksen tai va
15. Johtamistyön viidakkoveitsihommat - miten epäasialliseen käyttäytymiseen puututaan
Kun joku käyttäytyy epäasiallisesti ja häiritsevällä tavalla työpaikalla, on työnantajaa velvoittava lainsäädäntö selkeä - puuttua pitäisi. Silti hankala käyttäytyminen työpaikoilla saattaa jatkua yllättävän pitkään.
Vaikka esihenkilöt ja johtajat usein tunnistavat velvoitteensa, epäasiallisen käyttäytymisen tunnistaminen voi olla joskus vaikeaa. Joskus käyttäytymistä tietoisesti sallitaan, koska
14. Hyvän luomisesta työhön
Toisen tuotantokauden viimeinen (varsinainen) jakso käsittelee hyvän luomista organisaatioon. Tiedämme, että toisten ihmisten tunteminen luo kasvualustan ja ravinteet hyvälle yhteistyölle - sillä on merkitystä, että tunnemme toisemme ihmisinä. Työpaikoille tarvitaan aitoa ja rehellistä puhetta, ilmaa turhaa teorisointia, etäistämistä ja asian takaa puhumista.
Mutta kuinka työyhteisöjä voi auttaa
13. Kilpailusta kukoistukseen - tunteiden voima työyhteisössä
Tunteet ovat erottamaton osa työelämää – missä on ihmisiä, siellä ovat myös tunteet. Kysymys ei ole siitä, kuuluvatko tunteet työpaikalle, vaan siitä, millaisia tunteita halutaan vahvistaa ja miten niitä käsitellään. Positiiviset tunteet vahvistavat työyhteisöä, ja turvallisuuden tunne on keskeinen tekijä sekä ryhmän toimivuudessa että yksilön suoriutumisessa. Myös haastavat tunteet kuuluvat osaks
12. Saippuaoopperaa työpaikoilla, osa 3/3 - Pelastusta odottava ryhmä
Yrityksessä on ollut pitkään sisäisiä ongelmia, ja osittain näiden myötä taloon rekrytoidaan uusi johtaja. Työntekijöiden odotukset ovat suuret: he uskovat, että uusi johtaja vihdoin ratkaisee pitkäaikaiset haasteet ja että arki helpottuu oleellisesti. Kun uusi johtaja aloittaa työssään, hän huomaa, että syvälle juurtuneet ongelmat eivät ratkea nopeasti tai yksinkertaisesti. Työntekijätkin näkevät
11. Saippuaoopperaa työpaikoilla, osa 2/3 - Riitoihin hukkuvat ryhmät
Työyhteisössä on selvä vihollinen. Ryhmän mielestä kaikki sujuisi loistavasti, ellei tämä ulkopuolinen voima jatkuvasti horjuttaisi tasapainoa ja uhkaisi ryhmän yhtenäisyyttä. Yhteisön jäsenet ryhtyvät taisteluun: he syyttävät äänekkäästi vihollista kaikista ongelmista, käyvät kiivaita väittelyitä ja puolustavat asemaansa, kunnes lopulta uupuvat ja vetäytyvät hetkeksi. Kukaan ei pysähdy pohtimaan,
10. Saippuaoopperaa työpaikoilla, osa 1/3 - Riippuvaisen ryhmän problematiikka
Työpaikoilla kriisit ja muutokset voivat synnyttää ryhmissä irrationaalisia ja defensiivisiä toimintamalleja. Tällöin ryhmä saattaa toimia todellisuutta kieltävästi ja käyttäytyä esimerkiksi korostetun riippuvaisesti johtajasta tai tarrautua harhaanjohtaviin toiveisiin, kuten siihen, että jokin tuleva muutos ratkaisee kaikki ongelmat.
Tässä jaksossa sukelletaan Wilfred Bionin ryhmäteorioihin ja ta
9. Ryhmäilmiöt työpaikalla - mitä pinnan alla tapahtuu?
Johtajat joutuvat navigoimaan työssään monenlaisten jännitteiden ja tunteiden ristiaallokoissa. Työyhteisössä ihmiset vaikuttavat toisiinsa sekä tietoisesti että tiedostamattaan, muodostaen tunneilmaston, jolle kukaan ei ole immuuni. Ryhmäilmiöt voivat rakentua huomaamattomasti, vaikuttaen johtajan ja meidän kaikkien ajatteluun vaivihkaa.
Mutta mistä tekijöistä ryhmädynaamiset ilmiöt muodostuvat?
8. Luovuus, luottamus ja psykologinen turvallisuus - kuinka ryhmän potentiaali valjastetaan
Luovuus on olennainen työelämätaito, jota ilman organisaatiot eivät alati muuttuvassa maailmassa pärjää. Mutta kuinka organisaatiot voisivat vahvistaa luovuuskapasiteettiaan? Mitä annettavaa taidealoilla voisi olla tähän? Kuinka luoda suotuisat olosuhteet, jossa luovuus voi virrata ja kukoistaa? Ja miten ”tässä ja nyt”-työskentely liittyy ryhmän potentiaalin valjastamiseen?
Tuotantokauden viimeis
7. Johtaminen erilaisissa ympäristöissä – toimintakulttuurien ansat ja mutkat
Mitä on hyvä johtaminen? Jonkinlaisia yleisiä periaatteita varmaan hyvään johtamiseen liittyen voidaan antaa, mutta johtajuuteen liittyy aina myös paljon sellaista, mikä ei asetu tarkkoihin raameihin ja toimintamalleihin. Kuten joku viisas on todennut, hevosia ja leijonia täytyy johtaa eri tavoilla. Johtajan täytyy eri ympäristössä luoda itsensä ja johtajuutensa eri tavoin.
Miten johtaja siis vo
6. Mistä on hyvät johtajat tehty - saako johtajuutta rokata omalla tavallaan?
Hyvän johtajan määritelmä on melkoinen kattaus adjektiiveja, jotka eivät ole tavan kuolevaisen tavoitettavissa. Mutta vaatiiko hyvä kyky johtaa ihmisiä lopulta erityisen poikkeuslaatuista ihmisyyden laatua tai edes johtamisopintoja? Mikä olisi kaikista oleellisinta ihmistenjohtamistyössä? Entä kuinka käy sellaiselle johtajalle, joka ei kohtaa tunteita tai joka pyrkii näyttämään itsestään vain salo
5. Transferenssit ja tanssiinkutsut työelämässä
Transferenssit ja tanssiinkutsut työelämässä – miksi aivan järkevät ihmiset toimivat joskus ihan hulluilla tavoilla?
Joskus työpaikoilla havahdumme siihen, että kaksi ihmistä on nähnyt tai tulkinnut saman tilanteen täysin päinvastaisilla tavoilla. Etenkin johtajissa saatetaan toisinaan nähdä sellaisia piirteitä, joita johtajan itsensä voi olla vaikea tunnistaa. Joskus johtajasta voikin tuntua si
4. Kohtaaminen tässä ja nyt - kuulluksi tulemisen järisyttävä voima
Johtajilta ja esihenkilöiltä odotetaan ratkaisuja monennäköisissä tilanteissa. Työ kutsuisi ottamaan ratkaisuautomaatin roolia, mutta mitä tapahtuu, jos sen mukaisesti lähtee toimimaan? Tai jos johtaja kuuntelee, mutta unohtaa tuottaa toiselle sen kokemuksen, että hän on tullut kuulluksi? Ja etenkin: kuinka uskaltaa pysähtyä tutkimaan tässä ja nyt-hetkeä, silloinkin kun ilmassa on jotakin hankalaa
3. Konfliktin purkaminen
Konfliktit työpaikalla (osa 2/2).
Kuinka konflikteja käytännössä lähdetään ratkomaan? Millaiset puitteet tilaisuudelle kannattaa järjestää, ja kuinka paljon menneisyyden tapahtumiin kannattaa keskittyä?
Konflikteissa liikkuu monenlaisia tunteita, eikä niiden kohtaaminen ole aina helppoa. Eri osapuolilla on erilaisia intressejä ja toiveita selvittämisprosessin suhteen, eikä prosessin vetäjälläk
2. Miten konfliktit syntyvät?
Konfliktit työpaikalla (osa 1/2)
Mistä konfliktit työpaikalla syntyvät? Mitä kaikkea niihin kiteytyy? Ja miten ihmeessä aikuiset ihmiset päätyvät riitelemään kahvimaidosta ja parkkipaikoista?
Jokaisessa työpaikassa ilmenee ajoittain konflikteja. Terveimmät työyhteisöt ratkovat ristiriitoja hyvin itse, mutta joskus ne jäävät päälle. Silloin on hyötyä, jos johtajalla on syvempää ymmärrystä konfli
1. Jännitteet työyhteisössä
Jännitteet työyhteisössä - kuinka johtaa (ja ymmärtää) työpaikan valoja ja varjoja?
Onko olemassa organisaatioita, joissa ei ole jännitteitä? Miten haitalliset ja hyödylliset jännitteet eroavat toisistaan? Ja mitä tapahtuu, jos työyhteisö ei kestä jännitteitä, vaan alkaa lakaista niitä maton alle?
Työpaikoilla elävät aina sekä valojen ja varjojen maailma. Keskittymällä vain valoon, saattaa johta
Intro: Kulissien takana
Bonusjakso: Organisaatiopsykologit esittäytyvät.
Marjukka Laurola ja Anna Lohman kertovat jaksossa tarinoistaan ja taustoistaan.
www.organisaatiopsykologit.fi
