M/S Itämeri
Podcastissa tutkitaan ihmisen toiminnan vaikutuksia Itämereen. Käsiteltäviä aiheita ovat muun muassa kemiallisten aseiden upottaminen, merenpohjan kuolleet alueet ja meren tummuminen. Asiantuntijat ja silminnäkijät kertovat, miten ihmisen keksinnöt ovat muovanneet Itämerta ja miten ongelmia voidaan ratkaista.
Jaksot
Maailman tummunein meri
Kolmannes kaikista maailman metsäojista on kaivettu Suomeen. Tämän seurauksena Suomen vedet tummuvat ennätysvauhtia, ja tätä muutosta on todistanut omassa mökkijärvessään sukellellut, työkseen soita ennallistava Juulia Suikula. Järvien lisäksi Itämeren pohjoisosasta, Pohjanlahdesta on tullut maailman nopeimmin tummuva merialue. Mitä se tarkoittaa pinnanalaiselle elämälle ja sen monimuotoisuudelle?
Ruotsalaisten pohjanoteeraus
Sahara ja Skånen edusta, kuin kaksi marjaa? Eteläisellä Itämerellä pinnanalainen maailma muistuttaa paikoin autiomaata, sillä hiekkapohja ammottaa tyhjyyttään. Monet Itämeren kasvit ja esimerkiksi sinisimpukat tarvitsevat kasvualustakseen kiviä. Myös ihminen on vuosisatoja tarvinnut kiviä rakennusmateriaaliksi, ja niitä on eteläisen Itämeren rannikolla kalastettu merestä. Nyt pohjalle palautetaan
Ikuisesti kuristava pyydys
Hylättyihin tai kadonneisiin verkkoihin ja rysiin jäävät kiinni kalat, merilinnut ja -nisäkkäät sekä tietysti myös perämoottorit ja peräsimet. Miten näistä merien surmanloukuista tuli ikuisia, ja miksi niitä katoaa Itämereen Suomessakin vuosittain noin 2000 kappaletta? Hylättyjen verkkojen mysteereitä selvittää kala-asiantuntija Ari Saura. Itämerellä sukeltanut ja melonut Tom Nylund on kohdannut
Muovinen ekosysteemi
Muovin voittokulkua siivittivät amerikkalainen biljardimania ja maailmansodat. Nyt muovia on kaikkialla, eikä vähiten merissä. Maailman merillä seilaa muovilauttoja, joiden on vastikään todettu tuottavan kasvihuonekaasuja, jotka lämmittävät ilmastoa. Muovi muuttaa ekosysteemejä, silakan ja ihmisen hormonitoimintaa ja ajaa lajeja sukupuuttoon. Vaikuttaja ja Roskapostia Hangosta -sometilin pitäjä In
Tanskan kokoinen hapeton pohja
Valokuvaaja Pekka Tuuri on tallentanut vedenalaista maailmaa kamerallaan kymmeniä vuosia ja nähnyt, miltä kuollut merenpohja näyttää. Viimeisen sadan vuoden aikana Itämeren kansat ovat ylilannoittaneet maansa. Ihmiset saatiin ruokittua, mutta samalla onnistuttiin luomaan Itämeren pohjaan Tanskan kokoinen kuollut, hapeton alue. Maatalousekonomisti ja tutkimusprofessori Heikki Lehtonen kertaa suomal
Meressä tikittävä aikapommi
Maailmansotien jälkeen niin Itämeren valtioissa kuin muuallakin haluttiin päästä eroon kemiallisista aseista. Poissa silmistä on poissa mielestä, joten ongelma ratkaistiin upottamalla aseet mereen. Nyt ne vuotavat pohjassa. Kemiallisten aseiden tutkija Paula Vanninen raottaa toisen maailmansodan synkkää varjoa pinnan alla. Samaan aikaan kemikaalit uhkaavat meriluontoa pinnan päältä käsin: niitä p
Juha Kauppinen ja meriruoho, joka pitää meidät hengissä
Pinnan alla huojuvat meriajokasniityt ovat biomassoiltaan suurimpia eliöitä Itämeressä ja elintärkeitä hiilinieluja valtamerissä. Niiden tulevaisuus on uhattuna niin täällä kuin globaalisti. Meriniityllä kävellyt tietokirjailija Juha Kauppinen avaa merten salaisuuksia ja ihmisen pakkomiellettä entistä suurempaan terassiin.
Perhetragedia Itämerellä – norpalta sulaa elämä alta
Itämerennorppa on uhanalaisuusluokituksen mukaan silmälläpidettävä laji, joka on silti suomalaisten pyssyn tähtäimessä. Suurin uhka norpalle on kuitenkin ihmisen lämmittämä ilmasto ja meri, joka ei jäädy. Miksi ihminen ja norppa tarvitsevat jäätä? Tähän vastaa jäätutkija Sohvi Kangasluoma, joka teki oman pesän jäihin.
Myrkytetyt pellot hiljensivät merikotkan
Merikotkan säilyminen Itämerellä oli untuvan varassa. Ympäristömyrkyt, metsästys ja vaino olivat nujertaa merikotkapopulaation, mutta puhdas ruoka ja pesien suojelu saivat merikotkan siivilleen. Ihmisen kemikaalimaniaa ja saaliskateutta valottaa Syken erikoistutkija Seppo Knuuttila.
Mikko ”Peltsi” Peltola ja kala, joka ui päin seinää
Kaksi lajia, sama nimi. Norjasta rahdataan kasvatettua lohta suomalaisten ruokapöytiin samalla, kun oma lohemme törmää rehevöityneeseen mereen ja kotijokeen rakennettuun patoon. Syy löytyy Suomen energia-, maa- ja metsätalouspolitiikasta sekä sotienjälkeisistä päätöksistä. Vaelluskalojen puolestapuhuja ja kalastaja Mikko "Peltsi" Peltola etsii onnellista loppua kuningaskalan tarinaan.
Merimetso – syyttömänä teloitettu
Mikä aiheuttaa ihmisessä niin paljon pelkoa ja vihaa, että se vainoaa lintulajin paikalliseen sukupuuttoon? Miksi media edelleen ylläpitää tarinaa rantojen merirosvosta? Ihmisen luontosuhdetta tutkinut kulttuurihistorijoitsija Otto Latva avaa vainon syitä ja ihmisen suhdetta merimetsoon läpi vuosisatojen.
Iida Turpeinen ja Stellerin merilehmän viimeinen hengenveto
Ihminen ajoi Stellerin merilehmän sukupuuttoon alle 30 vuodessa siitä, kun se löydettiin. 1700-luvun mokia voi perustella sillä, ettei ihminen vielä tiennyt mitä teki. Mutta entä nyt, kun aiheutamme luontokatoa tiedosta huolimatta? Jaksossa pohditaan, mitä Stellerin merilehmän tarina kertoo ihmisestä – lajista, joka on uteliaana valloittajana ja ristiretkeilijänä yksin pystynyt aiheuttamaan kuuden
Maailma hukkuu jätöksiin
Olet mitä syöt, ja ruoka muuttaa maailmaa vielä pureskelun jälkeen. Typen luontainen kierto järkkyy, kun ihminen mättää proteiinipatukan toisensa perään.
Ihmiskehoon, jätevdenpuhdistamoon ja mökkikäymälään päätyy jatkuvasti enemmän typpeä, joka rehevöittää Itämerta ja sen rantoja. Maija ja Säde etsivät keinoja kasvattaa lihasta ja mökkeillä Itämeri-ystävällisesti.
Itämeren pelastajien hytissä t
Suomi valuu vihreään mereen
Suomi on tuhansien järvien ja yhden meren maa. Lähes kaikkien suomalaisten vedet virtaavat lopuksi Itämereen, samoin kuin 84 miljoonan muun asukkaan Itämeren ympärillä. Meressä maalta valuvia ravinteita odottaa nälkäinen sinilevä. Kun ravinteita pääsee mereen liikaa, sinilevä lisääntyy holtittomasti. Maija ja Säde kutsuvat hätiin lantatinderin swaippaajat ja Itämeren viihdekäyttäjät.
Leväpuuron ke
Hautausmaa, museo ja kaatopaikka
Meri on täynnä maalta kadonnutta: ostoskärryjä, shampanjapulloja, piipunpalasia ja ruumiita. Itämeren pohjassa sijaitsee museo, hautausmaa ja kaatopaikka. Maija kaivelee pohjamutia ja etsii viestejä menneisyydestä. Säde selvittää, mikä on Itämeren yleisin roska, ja miten se päätyy ihmiskehoon.
Muoviroskaa naaraamassa on roska-aktivisti Eino eli Teemu Oinio, joka tunnetaan Roskapäivä-somekanavista
Käykö kukaan koukkuun?
Mitä kalastaja tarjoaa ensitreffeillä? Entä onko Itämeressä kohta enää mitään tarjottavaa? Säde ja Maija selvittävät, miten käy silakan, hauen ja ahvenen kutupaikkojen, kun luontokato etenee Itämeressä.
Merenpelastajien katiskassa uuden ajan kalastaja Otto Cichoracki eli @kalastajanmaailma ja meribiologi Miina Mäki John Nurmisen Säätiöstä.
Kuuman meren äärellä
Toukokuussa Itämeren rannoilla uimavesi on ollut poikkeuksellisen lämmintä. Viime kesänä äärimmäiset helleaallot pyyhkäisivät merten yli. Kärsiikö Itämeri seksihelteestä? Säde ja Maija pohtivat, kuinka ihminen ja siika selviytyvät kuumenevissa oloissa, ja kuinka holtittomasti sinilevä voi lisääntyä.
Merenpelastajien hytissä vieraina ovat planetaarisen terveyden lääkäri Mikaela Grotenfelt-Enegren
Merihirviöistä suurin
Maija ja Säde selvittävät, minkälaisia vaaroja Itämeren pinnan alla piilee. Kauppalaiva s/s Leena katosi toisen maailmansodan jälkeen Gotlannin edustalla. Mitä sille tapahtui? Entä miksi ihmiselle hengenvaarallisia aineita, kuten styreeniä saa valuttaa Itämereen?
Merenpelastajien hytissä vieraina ovat John Nurmisen Säätiön kokoelmapäällikkö Maria Erkheikki ja projektipäällikkö Juulia Suikula.
Keraamikko Karin Widnäsin toiverasioissa näkyvät Itämeren maisemat ja lapsuudenmuistot
Keramiikkataiteilija Karin Widnäs ammentaa taiteessaan luonnosta ja lapsena saadusta kannustuksesta. Viimeisimpänä hän on tehnyt toiverasioita, jotka muistuttavat Suomenlahden saaria. Widnäs on viettänyt suuren osan elämänsä kesistä saaristossa ja kantaa surua roskista, jotka saapuvat aaltojen mukana.
Taiteilija Hannu Väisäsen voimakkain Itämeri-kokemus tapahtui perunasäkin sisässä
Kuvataiteilija, kirjailija Hannu Väisänen kantaa taiteessaan mukanaan lapsuudenkokemuksia Oulusta, Pohjanlahden rannalta. Hän on kuitenkin asunut Ranskassa jo vuodesta 1989. Jaksossa Väisänen pohtii, mikä Välimeren maita yhdistää ja millainen toisaalta on itämereläinen identiteetti. Välimeren luonto on alkanut elpyä, mutta milloin Itämeren vesi kirkastuu ja meren kätkemät hylkypuistot tulevat näky
Veden vartija -elokuva sai Saara Saarelan pohtimaan yksilön vastuuta
Ohjaaja Saara Saarela tarttui Emmi Itärannan romaaniin Teemestarin kirja, koska päähenkilön rohkeus ja usko muutokseen tekivät häneen vaikutuksen. Elokuvan ohjaaminen sai hänet näkemään globaalit vesimarkkinat ja Itämeren uhkakuvat uudella tavalla. Silti kaiken pohjalta löytyi myös toivoa.
Kun Meeri Koutaniemi pääsi ensi kerran merenpohjaan, hän sai naurukohtauksen
Valokuvaaja Meeri Koutaniemi on kotoisin Kuusamosta, joten Itämeri on ollut hänelle vieras. Viime aikoina hän on kuitenkin kiertänyt saaristoa eri vuodenaikoina ja törmännyt uskomattomiin elämäntarinoihin ja monimuotoiseen meriluontoon. Hän on myös ottanut meren pelkoa niskasta kiinni.
Jazzpianisti Jussi Fredriksson antoi saariston väreille soinnut
Jussi Fredriksson pyörittää merellisten festivaalien sarjaa nimeltä Archipelago Sea Jazz. Kun tapahtumat peruttiin koronapandemian vuoksi, hän pakkasi pianon veneeseen ja lähti saaristoon säveltämään. Jussi Fredriksson trion levyllä kuuluvat saariston värit ja myös suru Itämeren tilanteesta. Jaksossa kuullaan otteet kappaleista Red Ochre ja Dead Sea.
Sanna Tahvanaisen oli pakko kirjoittaa merestä, koska se pelottaa häntä
Kirjailija Sanna Tahvanaisen uusin romaani Mitä perhoset tekevät sateella kertoo hurjan rakkaustarinan, joka saa alkunsa Kökarin ulkosaaristoon kuuluvalla Källskärin saarella. Tahvanaisella on ristiriitainen suhde mereen: hän ei osaa veneillä eikä uskalla mennä veden alle, mutta hän palaa meriaiheen äärelle yhä uudelleen. Romaania kirjoittaessa hän myös oppi surullisia asioita Itämeren tilasta. Ja
Meripelastaja Fanny Widbomille Itämeri on elämäntapa
Fanny Widbomille vapaaehtoisessa meripelastuksessa palkitsevinta on auttaa ihmisiä ja jakaa myös omaa osaamistaan muille. Häntä innostavat ensi kertaa nousevan purjeen ääni, öinen tähtitaivas meren yllä sekä turvallisesti vietetty juhannus. Widbom on myös vastuullisen veneilyn puolestapuhuja ja on lyhyessä ajassa nähnyt Itämeren muutoksen.
Poistokalastukseen erikoistuneella Hannes Porkalla on rakkaussuhde Itämereen
”Sen vain kalastajat tietää, mikä merille vetää”, sanoo porvoolainen Hannes Porkka, kalastaja viidennessä polvessa. Viime vuosina hän on erikoistunut särkien, mustatokkojen ja suutareiden poistokalastukseen. Se on meren puhdistusta, kalakannan hoitoa ja kulttuurityötä. Porkan mukaan Suomen rannikko kuhisee kalaa, mutta lisää tukea alalle tarvittaisiin, sillä kalastaminen on hänestä maailman hienoi
Ympäristötoimittaja Heli Saavalainen ei pelkää panna saastuttajia vastuuseen
Helsingin Sanomien ympäristötoimittaja Heli Saavalainen on nähnyt uransa aikana Itämeren suojelun koko kaaren ja useita poliittisia jännitysnäytelmiä. Kun päätöksenteko junnaa, Saavalainen matkustaa itse ongelma-alueelle näytevesipullon kanssa. Joskus ympäristöuutiset aiheuttavat ikäviä yllätyksiä, kun Suomessa ei ollakaan valmiita yhteistyöhön. Silti Saavalainen odottaa näkevänsä vielä kirkkaat v
Loppuvatko Itämerestä kalat, tutkija Meri Kallasvuo?
Mitä tutkija näkee, kun sukeltaa Itämeren veden pinnan alle? Olisiko merilaki kannatettava ehdotus, ja mitä maalla pitäisi tapahtua, jotta meri voisi hyvin? Itämeren sankarit -erikoiskauden vieraana on Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Meri Kallasvuo, jonka työtä ohjaavat arvot ja ratkaisujen etsiminen.
Purjehtija Ruffe Nurmi seikkailee, jotta huomaisimme Itämeren tilan
Valtameripurjehtija ja seikkailija Ruffe Nurmi on kiertänyt Huippuvuoret pienellä muoviveneellä, taittanut Itämerta laiturin kyydissä ja rakentanut kaislaveneen ilman työkaluja. Hänen mottonsa on tehdä asiat “ensin tai toisin”. Seikkailuilla on kuitenkin vakavat tarkoitusperät.
Miten ympäristöaktivistista tuli merenkulkukonsernin johtaja, Jussi Mälkiä?
Jussi Mälkiä johtaa suurta kuljetusyritystä Meriauraa, jolla on 60 miljoonan euron liikevaihto ja palkkalistoilla 180 ihmistä. Nuoruudessaan Mälkiä oli kuitenkin Greenpeacen aktivisti, joka organisoi kampanjoita muun muassa yritysten ympäristörikkeitä vastaan. Millainen hänen tiensä on ollut, ja miten tehdään kestävää merenkulkua? Jakso on ensimmäinen osa John Nurmisen Säätiön 30-vuotistaipaletta
Miksi haluamme hallita kaikkea, Tommy Hellsten?
Saariston lapsi ja kokenut purjehtija Tommy Hellsten ei koskaan unohda yhdeksän vuoden takaista, hirmumyrskyssä tehtyä Atlantin ylitystä. Mielestä ei poistu myöskään reissun jälkeinen olotila, jota Tommy kutsuu “oseaaniseksi hiljaisuudeksi”. Merellä olo vaatii läsnäoloa, merta on mahdoton hallita ja siellä on vaikea suorittaa tai kiirehtiä. Miksi tällainen mentaliteetti on elämässä niin vaikeaa? M
Pelastetaanko Itämeri taiteella, Marko Ahtisaari?
Monen meren äärellä asunut, Juhlaviikkojen taiteellinen johtaja Marko Ahtisaari sukeltaa Annamarin kanssa syvälle taiteen, meren ja teknologian suhteeseen. Parhaimmillaan taide koskettaa ja herättää tunteita, mutta millainen taide muuttaa käytöstä? Teknologia tuo uusia ulottuvuuksia taiteeseen - miten sitä käytetään tunnetta unohtamatta?
23-vuotiaana kesä yksin autiossa Jussarössä - mikä saaristossa vetää, Alma Pöysti?
Näyttelijä Alma Pöystin molempien sukujen kesäpaikat ovat tuoneet saariston Alman elämään niin kesällä kuin talvellakin. Optimistijollalla seikkailu, jäällä kaahaaminen ja merilevätaisteluleikit ovat vaihtuneet rauhallisemmaksi mehiläistenhoidoksi - Loviisan kesäpaikassa Almalla on kaksi mehiläispesää. Näyttelijäsuvun lapselle, 10-vuotiaalle Almalle meri oli leikkipaikka, reitti, ikuista seikkailu
Millainen seikkailu täydellisen myrskykuvan takana on, Raimo Sundelin?
“Tiesin, että se on viimeinen myrsky, mitä pääsen kuvaamaan", kertoo saaristokuvaaja Raimo Sundelin Aila-myrskystä, jota hän oli odottanut 15 vuotta. Miehen spartalainen asenne ja hyvät unenlahjat ovat auttaneet häntä tallentamaan lounaisen saariston hurjia säitä, upeita maisemia, kallioita ja lintuja yli 30 vuoden ajan. Siinä ajassa ympäristö on muuttunut, eikä parempaan suuntaan.
Entisen rakenn
Miksi Kaius Niemen seinällä on kartta vuodelta 1692?
Kaius Niemi muistaa yhä sen kerran, jolloin hän pienenä poikana nosti isänsä kanssa Itämerestä ainakin kolme turskaa kerralla veneeseen – ja kuinka niiden kuljettamiseen tarvittiin saaressa kottikärryt.
Helsingin Sanomain vastaava päätoimittaja Niemi kertoo suhteestaan Itämereen, jonka suhteen on olennaista keskittyä huonojen tulevaisuusskenaarioiden sijaan siihen, mitä on vielä mahdollista tehdä.
Kuinka finanssiala voi tukea Itämeren suojelua, Anne-Maria Salonius?
Yhteistyöllä voidaan saavuttaa mittavia tuloksia. Suurtenkin tulosten takana ovat yksilöiden ideat ja teot. Anne-Maria Salonius heräsi Itämeren suojelun tarpeeseen purjehtiessaan Ahvenanmaalla ja nähdessään valtaisat sinilevälautat. Työssään Ålandsbanken Suomen johtajana hän on pystynyt omalta osaltaan edistämään ympäristön asiaa mm. suojeluhankkeita rahoittavan Itämeriprojektin sekä kuluttajan hi
Mitä voimme oppia Itämeren historiasta, Tiina Mertanen?
Suomen kansallismuseossa avautuu tänä kesänä kaksikin näyttelyä, joilla on suora kytkös Itämereen. Suomen kansallismuseon museopalvelujohtaja Tiina Mertanen kertoo podcastissa kahdesta ajankohtaisesta näyttelystä.
Rohkeus, rakkaus, vapaus! on näyttely, joka kumpuaa Tove Janssonin ja muumien elämänarvoista ja filosofiasta. Merikeskus Vellamon Kohtalona Ruotsinsalmi on puolestaan pitkän tutkimust
Miten tuodaan yhteen ympäristönsuojelu ja talous, Antti Iho?
Luken erikoistutkija Antti Ihon mukaan talous ja ympäristö ovat aina jonkinlaisessa ristiriidassa, mutta ne ovat myös erittäin hyviä kavereita. Kuinka toimintaa voidaan suunnata siten, että siitä seuraa mahdollisimman paljon hyvää ympäristölle? Miten maa- ja metsätalouden kuormittavuutta Itämerelle voitaisiin hillitä?
Ympäristö- ja luonnonvarataloustieteilijä on myös kokki, tutkija, lukija ja
Mikä veti sinut merille, Sanna Sonninen?
Sanna Sonninen tiesi jo ennen lukiota haluavansa merille ja on luonut vaikuttavan uran merimiehestä aina Finnpilotin luotsausjohtajaksi. Niin merenkävijän ammatissa kuin johtotehtävissäkin on tullut vastaan paljon mieleenpainuvia tilanteita. Millainen on Suomenlahdella ja Intian Valtamerellä kohdattu rasvatyyni meri?
Merenkululla on Suomessa tärkeä rooli sekä kansantaloudessa että huoltovarmuud
Millaista on purjehtia maailman merillä, Ari Huusela?
Miten Finnairin lentokapteeni päätyi kilpailemaan maailmanluokan purjehduskisoissa? Nyt hän on ensimmäinen pohjoismainen IMOCA-purjehdusluokan kippari, tavoitteenaan startata Vendée Globe -non-stop-maailmanympäripurjehdukselle marraskuussa. Purjehtiessa ollaan parhaimmillaan niin kaukana kaikesta, että lähin ihminen on yläpuolella, avaruusasemalla.
Meret kuuluvat kaikille ja niiden hyvinvointi
Millaista on elämä saaressa, Baba Lybeck?
Miksi meren läheisyys
on niin tärkeää? Kalalla kasvanut Baba Lybeck kertoo saaressa elämisestä ja
rakkaimmista Itämeri-muistoistaan. Meren äärellä elettäessä on myös kohdattu ja
voitettu pelkoja, esimerkiksi pitkän matkan uinnissa.
Baballe meri on
äitihahmo ja perheenjäsen – se kasvattaa, opettaa nöyryyttä ja sitä ei koskaan
pidä aliarvioida. Ilman sitä ei voi kuitenkaan elää.
Podcastin juo
Millainen oli lapsuutesi meri, Sophia Jansson?
Meri on Tove Janssonin muumikirjoissa mahdollisuus seikkailuun. Millaisia muistoja Janssonin veljentyttärellä Sophia Janssonilla on muumeissa kuvatusta meren voimasta?
Sophia Jansson on Moomin Characters Oy Ltd:n pääosakas. Hän kertoo tässä Minun Itämereni -podcastin jaksossa merestä Tove Janssonin kirjojen maailmassa, omasta rakkaudestaan saaristoon, vaikutuksestamme Itämeren tilaan sekä muistois
What was the sea of your childhood like, Sophia Jansson?
In Tove Jansson’s Moomin books, the sea is an opportunity for adventure. What kind of memories does Jansson’s niece Sophia Jansson have of the power of the sea described in the Moomin stories?
Sophia Jansson is the principal shareholder of Moomin Characters Oy Ltd. In this episode of the Minun Itämereni (“My Baltic Sea”) podcast, she talks about the sea within the world of Tove Jansson’s books, he
Miksi meren arvaamattomuus kiehtoo muusikko Mikko Kuustosta?
Mikko Kuustonen kertoo suhteestaan mereen, sukeltamisesta sekä siitä, miksi meri on aina kiehtonut taiteilijoita. Podcastin juontaa Annamari Arrakoski-Engardt.
Miten Itämerestä tuli elämäntehtäväsi, Juha Nurminen?
Miksi Itämeren pelastaminen on isänmaallinen tehtävä? Vieraana on mies merenkulkijoiden sukua, John Nurmisen Säätiön perustaja ja hallituksen puheenjohtaja, merenkulkuneuvos Juha Nurminen. Miten rakkaasta merestä tuli hänelle elinikäinen tehtävä? Podcastin juontaa Annamari Arrakoski-Engardt.
Millainen on merenkulun tulevaisuus, varustamoalan johtaja Tiina Tuurnala?
Suomen Varustamot ry:n toimitusjohtaja Tiina Tuurnala kertoo, miksi meriliikenne on aina ollut Suomelle tärkeää ja minkä takia meillä on hyvä mahdollisuus näyttää tietä tulevaisuudessa. John Nurmisen Säätiön Minun Itämereni -podcastin juontaa Annamari Arrakoski-Engardt.
Miten meritutkija Seppo Knuuttila vaaransi Itämerellä henkensä?
Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Seppo Knuuttila kertoo, miten Itämerestä tuli hänelle ammatti ja elämäntapa, mikä meren tilassa huolettaa juuri nyt eniten ja mistä hän saa toivoa. John Nurmisen Säätiön Minun Itämereni -podcastin juontaa Annamari Arrakoski-Engardt.
