Historian pitkä oppimäärä
Historian pitkä oppimäärä kertoo Suomen tarinan varhaisesta asutuksesta nykypäivään. Ensimmäinen kausi koostuu 11 jaksosta, joissa tarkastellaan maamme poliittista, taloudellista ja sosiaalista historiaa. Sarja kertoo Suomessa asuneiden ihmisten sopeutumisesta luontoon, muuttuvan maailman vaikutuksista, sisäisistä ristiriidoista, suurvaltojen puristuksesta ja itsenäisen maan rakentamisesta. Ohjelmaa säestää kuhunkin aikakauteen sopiva äänimaailma ja sitä juontaa historioitsija Perttu Rytsölä.
Episodes
1950 - Nykypäivä: Toteutumattomien katastrofien maa
Toisen maailmansodan jälkeen Suomi oli raunioitunut maa. Satojatuhansia evakoita piti asuttaa, sotakorvaukset maksaa ja suhteet Neuvostoliittoon rakentaa uudelleen. Silti seuraavien vuosikymmenten aikana Suomesta kasvoi vakaa demokratia, hyvinvointivaltio ja lopulta yksi maailman vauraimmista ja koulutetuimmista yhteiskunnista.Sarjan päätösjaksossa seurataan sodanjälkeisen Suomen suurta muutosta:
1920–1940-luvut: Ikävä maahan, jota ei ole
Sotienvälisessä Suomessa talous kasvoi nopeasti, mutta sisällissodan muisto varjosti. Vallankumouksellisuus ja fasismi uhkasivat, mutta nuori tasavalta torjui kummatkin - aikana jolloin muut Euroopan uudet valtiot menettivät demokratiansa. Lopulta Eurooppa ajatui katastrofiin, jota Suomikaan ei kyennyt väistämään, mutta selviytyi, haavoittuneena ja rangaistuna.Miten pieni valtio selviytyi aikakaud
1900-luvun vaihde: piikki Venäjän lihassa
Autonomian aikakausi oli ollut hyvä suomalaisille, mutta nyt se oli tulossa päätökseen. Muuttuvat politiikan suhdanteet alkoivat ahdistaa suomalaisten itsemääräämisoikeutta, johon reagoitiin ärhäkästi. Alkoi epävakauden aika, Suomessa ja Euroopassa, joka johti maailmansotaan, jonka päätteeksi keisarivalta oli historiaa, sitä seurannut väliaikainen hallitus kumottu ja lopulta Suomi ensimmäistä kert
1800-luku: viisi erilaista keisaria
Napoleonin sodat myllersivät Euroopan kartan ja Suomesta tuli osa Venäjää, autonominen suuriruhtinaskunta ilman, että kansa itse siihen pyrki.Siinä missä itämaan asema Ruotsin osana pysyi vuosisatoja melko muuttumattomana, Venäjän aikana Suomen kohtalo alkoi riippua keisarin vallasta, tavoitteista ja jopa luonteenpiirteistä.Suomalaiset oppivat vähitellen, miten keisarivallan kanssa tuli toimia, ja
1700-luku: sielunkumppaneita etsimässä
1700-luku toi Suomeen kahvin, peilin, perunan ja ikkunat. Nämä näennäisen pienet uutuudet muuttivat sen, miten ihmiset näkivät itsensä ja toisensa. Säätyläisnaiset alkoivat kirjoittaa päiväkirjoja ja etsiä sielunkumppaneita. Kaikkiaan aika tarkoitti vuosituhantisen kyläyhteiskunnan murtumisen alkua. Vanhat uskomukset ja elämäntapa tulivat lopulta jäämään taakse. Samaan aikaan Ruotsi kävi neljä sot
1500-1600 -luvut: talonpoikien viimeinen kapina
1500-luvun Suomi puuttui perinpohjin uskonpuhdistuksen, Kustaa Vaasan uudistuksien ja Mikael Agricolan suomen kielen eteen tekemän työn seurauksena. Maa jätti keskiajan taakseen ja astui uuteen aikaan, jossa kirkosta tuli läheisempi, mutta myös ankarampi, kiristyvä verotus tyhjensi viljavarastot, Ruotsin kuninkaiden valloitushalut veivät miehet ja kaupungit vakiintuivat markkinapaikoiksi. Uutta ai
1400-luku: talonpoikien valtakunta
Suomen rakennuskannassa on anomalia: 85 keskiaikaista kivikirkkoa, jotka rakentuivat sadan vuoden ajanjakson aikana. Miksi juuri tällöin kivikirkot rakentuivat ja miksi rakentaminen päättyi?Sarjan viides jakso kertoo vapaiden talonpoikien ajasta, 1400-luvusta, joka oli kultainen aika maamme historiassa. Kirjallisia lähteitä ajalta on jäänyt vähän, mutta toinen toistaan komeammat kivikirkot seisova
1000-luku: sotalaivat ilmestyvät horisontin takaa
1000-luvusta eteenpäin kristinusko alkoi levitä Suomessa ja vähän myöhemmin Ruotsin kuningas alisti maan valtansa alle. Ei kuitenkaan ollut aluksi selvää, mikä taho Suomea tuli hallitsemaan, myös lännen ja idän kirkoilla oli omat pyrkimyksensä. Mikä sai ulkovaltojen mahdit kiinnostumaan Suomesta ja miten täällä uusiin tapoihin suhtauduttiin?Jaksossa käsitellään kiehtovaa uuden ajan alkuhämärää, ai
Rautakausi: kun suomalaisuus syntyi
Kolmas jakso kertoo Suomen lyhyestä pronssikaudesta ja pidemmästä rautakaudesta, jolloin vakiintui sen suomalaisen kultturin perusta, jonka kaikki tunnemme. Jos juhannuksen aikaan poltat kokkoa, juot maltaista ja käyt järvellä soutelemassa, näky ei merkittävästi poikkea siitä se oli vuosituhansia sitten.Jakso alkaa ajoista noin tuhatviisisataa vuotta ennen ajanlaskua alkua ja päättyy vuoden tuhat
Astiat ja karja: omistus vei tasa-arvon
Toisessa jaksossa kuulemme miten elämä maassamme muuttui, kun omaksuttiin taito tehdä saviastioita. Alkoi kampakeramiikan aika. Tätä seurasi vasarakirvekulttuurin tulo, jolloin vakiintui karjanhoito. Sarjan toinen jakso kertoo noin kolmen tuhannen vuoden kukoistavasta aikakaudesta alkaen noin 5000 vuotta ennen ajanlaskun alkua päättyen hiljaisuuteen, jonka syytä ei vieläkään tarkkaan tiedetä.
Suomen asutus - hirven perässä
Ensimmäinen jakso kertoo maamme varhaisesta asuttamisesta noin kymmenen tuhatta vuotta sitten alkaen kolmen tuhannen vuoden pätkän. Miksi Suomeen tultiin? Ketkä tulivat ja mistä? Minkälaista heidän elämänsä oli? Miten he sopeutuivat muuttuvaan luontoon?
