Menneisyyden Jäljillä
Podcastissa syvennytään menneisyyden tarinoihin ja siihen, miten eri tavoilla historia meitä ympäröi. Lotta Vuorio tutkii historiallisia tapahtumia ja ilmiöitä tuoden esiin niiden merkityksen nykypäivässä. Lisätietoa jaksoista löytyy lottavuorio.com-sivustolta.
Episodes
#148 Susia, tapporahoja ja luonnon monimuotoisuutta
Keskustelemme jaksossa suden sekä yleisesti luonnon monimuotoisuuden historiasta. Pohdimme, kuinka pitkäikäinen ilmiö on susiviha ja mitä se pitää sisällään. Pohjautuuko susiviha todellisiin uhkiin vai periytyykö osa pelosta menneisyydestä ja kulttuurista? Mitä tunteita ylipäätään suurpetoihin ja niiden metsästämiseen liittyy? Lisäksi mietimme, kuinka kauan luonnon monimuotoisuudesta ollaan oltu h
#147 Työlaitosten historiaa ja rikoksetta rankaistuja
Jakson tarkoituksena on tutustua työlaitosten sekä niihin passitettujen henkilöiden historiaan. Pohdimme jaksossa, minkälaisesta maailmankuvasta sekä luokkaan liittyvistä kysymyksistä työlaitosten olemassaolo ja päämäärä itsessään kertovat. Keitä työlaitoksiin lähetettiin ja mistä syistä? Mitä työlaitoksissa tehtiin? Miten työlaitosten hoidettavat itse kokivat laitoksen arjen ja kurin? Entä minkäl
#146 Historian opiskelun merkityksestä maailmankuvalle
Pohdimme jaksossa, mikä historian merkitys yhteiskunnassamme on historian opiskelijoiden ja opiskelun näkökulmista. Mietimme, mikä innoitti alkujaan historian opintojen pariin sekä muuttuiko ymmärrys menneisyydestä opiskelun aikana. Minkälaista on opiskella historiaa yliopistossa ja mitä historianopiskelusta saadulla tietotaidolla tässä päivässä oikeastaan tekee? Näin tuotantotehokkaasti voisi kys
#145 Säälottia ja sääkarttoja jatkosodan aikana
Jaksossa keskustellaan säälotista, heidän kokemuksistaan ja töistään Suomessa vuosina 1940–1944. Säälotat toimivat puolustusvoimien apuna tehden sääennusteita ja -sanomia, joiden avulla tehtiin erilaisia sodankäyntiin liittyviä päätöksiä. Kysyn jaksossa, keitä säälotat olivat ja miksi heitä ei ole aiemmin liioin tutkittu. Mikä heidän tehtävänsä ja roolinsa sodankäynnissä oli sekä mitä säälottana t
#144 Päiväkirjoja ja 1940-luvun kulttuurista sotahistoriaa
Jaksossa pohditaan sodankäyntiä ja sitä, minkälaisia sotakokemuksia välittyy 1940-luvun päiväkirjojen sivuilta. Tutustumme juutalaisvainojen aikaan eläneiden naisten kirjoittamiin päiväkirjoihin, jotka toimivat naisten selviytymiskeinona järkyttävien tapahtumien aikaan. Mietimme jaksossa, mikä merkitys päiväkirjojen kirjoittamisella on poikkeusaikoina. Onko olemassa jaettuja tunteita ja kokemuksia
#143 Sähköhoitoja, potilaita ja sähköankeriaita
Jaksossa tutustutaan sähkölääketieteen historiaan erityisesti potilaiden ja potilaille annettujen sähköhoitojen kautta. Toinen keskeinen näkökulma jaksoon on, miten erilaiset eläimet liittyvät sähkön historiaan – joko lääketieteen kokeiden kohteina tai sähköisen kulttuurin innoittajina. Pohdimme, miltä tuntui saada sähköistä hoitoa vaivoihin ja sairauksiin? Herättikö sähköhoito potilaissa pelkoa v
#142 Sähköä, lääketiedettä ja tieteen tekemistä
Jakson aiheena on sähkölääketiede ja sen käyttö 1700- ja 1800-luvuilla Euroopassa. Pohdimme jaksossa, milloin sähkö keksittiin ja milloin sitä opittiin varastoimaan. Oliko 1700- ja 1800-lukujen aikalaisille sähkö pelottava, uteliaisuutta herättävä tai kenties ihmettä muistuttava ilmiö? Miksi ihmeessä sähköä alettiin soveltaa lääketieteessä sairauksien parantamiseen? Entä toimiko se? Jakson vierain
#141 Kova tee, kupliva jazz ja 1920-luvun svengaava Sörnäinen
Tässä jaksossa keskustelemme Sörkka svengaa -musiikkinäytelmään liittyvistä teemoista. Jaksossa palaamme 1920-luvun Sörnäisiin ja Vallilaan, missä kieltolaki, salakuljettajat ja jazz täyttivät ravintolat ja porttikongit. Pohdimme, minkälaista elämä oli sisällissodan jäljiltä jakautuneessa Suomessa. Miten uudet keksinnöt ja ilmiöt, kuten matkagramofoni, pölynimuri ja musiikkityylit, muuttivat arjen
#140 Hakkereita, tietotekniikkaa ja keksintöjä
Jaksossa keskustelemme hakkereiden ja tietotekniikan historiasta. Pohdimme jaksossa, minkälaisia taitoja hakkereilla on ja minkälaisia kykyjä tietotekniikassa on muutaman vuosisadan aikana tarvittu. Minkälaisia jälkiä hakkerit ovat hyvässä ja pahassa jättäneet tietotekniikan historiaan? Koska on keksitty maailman ensimmäinen tietokone? Onko tietoturvan asiantuntijoita tarvittu yhtä kauan kuin tiet
#139 Musiikkiteatteria Turussa ja Pariisissa 1800-luvun taitteessa
Tutustumme jaksossa Turun ja Pariisin väliseen kulttuurivuorovaikutukseen 1700-luvun lopusta 1840-luvulle musiikin ja teatterin parissa. Kysyn jaksossa, minkälaista kulttuurielämä oli 1800-luvun vaihteen molemmin puolin Pariisissa ja Turussa sekä miten kulttuurinen vuorovaikutus näkyi kaupunkien välillä. Ketkä musiikkia ja teatteria esittivät, entä ketkä sitä katsoivat? Missä esityksiä seurattiin?
#138 Turun palo Suomen historian käännekohtana
Tässä jaksossa keskustelemme vuoden 1827 Turun palosta, sen tarkoista tapahtumista ja kokemuksista. Käsittelemme jaksossa ensin, miten Turun palo sai alkunsa, miten se levisi ja minkälaista jälkeä se jätti jälkeensä. Tämän jälkeen pohdimme, minkälaisia vaikutuksia Turun palolla oli niin materiaalisesti, henkisesti kuin historiallisesti. Minkälaisia aikalaiskokemuksia Turun paloon liittyy ja mitä k
#137 Väsymystä, hermovoimattomuutta ja modernia elämää
Tässä jaksossa keskustelemme väsymyksen historiasta sen monissa eri muodoissaan 1880-luvulta nykypäivään. Väsymistä voi kuvata hermovoimattomuutena, aivosumuna, uupumuksena, sairautena, ehkä työkulttuurin sivutuotteena, jopa yhteiskunnallisena ilmiönä. Kysymme, mistä lopulta puhumme, kun puhumme väsymyksestä, ja onko väsymys fyysistä, henkistä vai molempia. Millä tavoin lääketieteen kehittyminen o
#136 Saamelaisten historiaa osana nykypäivää
Jakson aiheena on saamelaisten historia Suomessa sekä saamelaisten ja suomalaisten väliset suhteet. Jakson keskiössä on ymmärtää, miten saamelainen kulttuuri on historiallisesti rakentunut ja miten saamelainen kulttuuriperintö tässä päivässä näkyy. Pohdimme, minkälainen on saamelaisten suhde alkuperäiskansan menneisyyteen ja miltä eritoten suomalaisten ja saamelaisten suhteiden historia heille its
#135 Oikeuden symboliikkaa, hovioikeuksia ja oikeuspaikkoja
Jaksossa pohdimme, missä oikeus käy toteen ja miltä näyttävät oikeudelle merkitykselliset paikat ja rakennukset. Kysyn jaksossa, onko sillä ylipäätään mitään väliä, missä oikeudelle merkityksellinen rakennus, kuten hovioikeus tai oikeustalo, sijaitsee tai miltä se näyttää. Onko näissä rakennuksissa jotain sellaisia symboleja, joilla on historia, joka ei avaudu meille nykypäivässä helposti? Mitä ra
#134 Käräjiä, tuomareita ja oikeudenkäyntejä
Jaksossa keskustellaan siitä, miten oikeutta on toteutettu eri aikoina. Pohdimme, kenellä on oikeus ja vastuu sanoa, kuka on toiminut oikein ja kuka väärin. Ovatko kaikki saaneet samanlaista kohtelua vai onko esimerkiksi luokka tai sääty vaikuttanut oikeuskäytäntöihin? Lisäksi astumme jaksossa kuvainnollisesti sisään oikeussaliin. Mitä oikeussalissa tapahtuu ja ovatko nämä rituaalit eläneet eri ai
#133 Oikeuden, lain ja oikeudenmukaisuuden historiaa
Jaksossa keskitymme oikeushistorian ja suomalaisen oikeuskulttuurin historiaan. Pohdimme jaksossa, miten ymmärrys oikeudesta ja oikeudenmukaisuudesta on elänyt. Näkyykö yhteisöllinen ja jaettu näkemys oikeudenmukaisuudesta siinä, minkälaisia lakeja meillä on? Kenen mielipidettä oikeudenmukaisuudesta on huomioitu lakipykälissä? Onko oikeuskulttuurimme ollut menneisyydessä yhtenäisempi kuin mitä se
#132 Pyhiä sotia, katumusharjoituksia ja ristiretkiä
Jaksossa tarkastellaan, miten ristiretket oikeutettiin omana aikanaan keskiaikaisena ilmiönä. Sen lisäksi, että etsimme ristiretkien syvintä olemusta, pohdimme myös, millä eri tavoin ristiretkiä voi määritellä ja mitä kaikkia tapahtumakulkuja voi ristiretkinä pitää. Katsomme, millä tavoin pohjoiseen suunnatut ristiretket muokkasivat Baltiaa ja Pohjolaa sekä millä tavoin uskonto, politiikka ja valt
#131 Huonekasveja, kasvinmetsästystä ja kolonialismia
Jaksossa tutustutaan huonekasvien historiaan sekä siihen, miten huonekasvien historia kietoutuu kolonialismin historiaan. Keskustelemme jaksossa, minkälaiset kasvit kuuluvat ylipäätään huonekasvien historiaan sekä mistäpäin maailmaa näitä kasveja on metsästetty. Mitä kasvinmetsästys tarkoittaa ja mitkä olivat sen motiivit? Mitä hyötyä ulkomailta tuoduista kasveista oli tieteellisesti ja taloudelli
#130 Orkestereita, pianonsoitonopettajia ja muusikkonaisia
Keskustelemme jaksossa suomalaisista 1800- ja 1900-luvun musiikin naisammattilaisista, joita on enenevissä määrin löydetty arkistoista musiikin maskuliinisen kaanonin kauan kaivatuksi seuraksi. Pääsemme jaksossa kuulemaan, onko musiikki ollut menneisyydessä ennemmin harrastus kuin ammatti, vai onko kyse vain siitä, että kenelle musiikki on voinut toimia ammattina. Kuinka suosittuja naisorkesterit
#129 Naisten palkkoja ja töitä 1600-luvulta nykypäivään
Pohdimme jaksossa, miten naiset ovat päässeet työmarkkinoille sekä miten sukupuolten väliset palkkaerot ovat kehittyneet 1600-luvulta 1900-luvulle. Miten yhteiskunnan rakenteet ja lainsäädäntö ovat vaikuttaneet tulonjakoon perheissä? Miten siviilisääty on vaikuttanut siihen, miten nainen voi tienata ja omistaa? Minkälaisesta työstä on maksettu ja mistä ei? Puhumme myös nykypäivän keskustelussa ole
#128 Saimaannorppia, hyljesotia ja luonnonsuojelua
Jaksossa tutustutaan saimaannorppien historiaan ja kehitykseen hävityssotien kohteesta luonnonsuojelun symboliksi. Miksi saimaannorppia vastaan käytiin niin sanottua hävityssotaa 1800-luvulta aina 1940-luvulle asti? Mitkä tekijät vaikuttivat siihen, että saimaannorppia alettiin hävityssodan sijaan suojaamaan sukupuutolta? Mitä saimaannorppa on symboloinut menneisyydessä ja näkyykö tuo historia sii
#127 Draamakomediaa ja kylmän sodan sukellusveneselkkaus
Tutustumme jaksossa Whiskey on the Rocks -sarjaan ja pohdimme, millä tavoin ymmärrystä historiasta rakennetaan tv-sarjan ja näyttelijän työn kautta. Tiivistetysti satiirinen draamakomedia Whiskey on the Rocks kertoo kylmän sodan aikana tapahtuneesta neuvostoliittolaisen sukellusveneen karilleajosta Ruotsin aluevesillä vuonna 1981. Noin viikon kestänyt sukellusveneselkkaus oli todellisuudessa merki
#126 Arkiston aarteita ja elävää iäisyyttä
Jaksossa sukelletaan arkistojen aarteisiin ja pohditaan, minkälainen maailmamme olisi ilman arkistoja ja mitä arkistot elämäämme antavat. Pohdimme jaksossa, minkälainen perinne oli kruunuhäiden järjestäminen ja mitä Ruotsiin lähetetyistä sotalapsista tiedetään. Miksi Runeberg raapusti Maamme-laulun sanat pienelle paperinpalalle ja minkälaisia aineistoja kartanoista löytyy? Pohdimme näiden tarinoi
#125 Sateenkaarevia elämäntarinoita ja suomalaisen sateenkaariyhteisön historiaa
Jaksossa käsittelemme suomalaisen sateenkaarevien ihmisten – eli sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöön kuuluvien ihmisten – historiaa. Pohdimme jaksossa, millä tavoin rakkauden erilaisiin muotoihin on suhtauduttu eri aikoina Suomessa ennen kaikkea 1800-luvulta nykypäivään. Miten lainsäädäntö on vaikuttanut sateenkaarivähemmistöjen elämään eri aikoina? Miten sateenkaariparien ja -perheiden oikeuksia
#124 Idänsuhteiden vaikeaa historiaa ja museotyötä
Jaksossa käsittelemme Suomen idänsuhteiden pitkää historiaa eli Suomen ja Venäjän sekä Neuvostoliiton välisiä suhteita vuosisatojen saatossa. Tarkastelemme idänsuhteiden historiaa erityisesti museoympäristössä, sillä jakson keskiössä on Tampereen keskustassa sijaitseva Idänsuhteiden museo Nootti. Keskustelemme jaksossa, mitä Nootti-museo tarjoaa kävijöilleen ja millä tavalla se käsittelee idänsuht
#123 Korttihuijareita, junamatkoja ja pikkurikollisuutta
Tässä jaksossa keskustelemme 1910- ja 1920-lukujen korttihuijareista sekä vuosisadan alun yhteiskunnallisten muutosten mahdollistamasta pikkurikollisuudesta. Pohdimme jaksossa, keitä olivat 1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenten korttihuijarit ja minkälaiset yhteiskunnalliset muutokset mahdollistivat pikkurikollisuuden. Miksi juuri junat ja juna-asemien lähistöt olivat otollisia paikkoja petollisi
#122 Naisten ääniä ja suomalaisia elämäkertoja
Jakson aiheenamme ovat yksinkertaisuudessaan suomalaisten naisten elämäkerrat ja niiden kerääminen Naisten ääni -hankkeen kautta. Naisten ääni kirjaimellisesti kerää naisten ääniä eli elämäkertoja ja tarjoaa niille verkkoalustana paikan tulla kuulluksi. Tarkastelemme jaksossa, minkälaisista henkilöistä elämäkertoja on kirjoitettu? Entä minkälaisia asioita elämäkerroissa muistellaan ja mistä asiois
#121 Naisvankeja, kehruuhuoneita ja yhteiskunnan kontrollia
Jaksossa tutustumme 1800-luvun kehruuhuoneiden, naisvankiloiden ja naivankien historiaan. Pohdimme jaksossa, keitä naisvangit 1800-luvun Suomessa tyypillisesti olivat ja minkälaista oli arki naisvankiloissa. Mietimme myös, miten naisvankilat ja kehruuhuoneet erosivat toisistaan, sekä minkälaiset rikokset näihin laitoksiin veivät. Itseäni kiinnostaa myös pohdinta siitä, että onko erinäiset 1800-luv
#120 Yhteiskunnan modernisoitumista ja Suomen tieteen historiaa
Jaksossa tarkastelemme tieteen historiaa itsenäisen Suomen aikana ja eritoten sitä, mikä merkitys tieteellä on ollut yhteiskunnan modernisoitumisessa, kaupungistumisessa ja teollistumisessa. Pohdimme, mikä vaikutus tieteen tekemisellä on ollut suomalaisen yhteiskunnan rakentamisessa. Minkälaisessa Suomessa eläisimme ilman tiedettä? Onko Suomessa osattu hyödyntää tiedettä? Entä miten itse tieteen t
#119 Rakkauskakkuja, haukikeittoa ja Suomen ruokareseptejä
Jaksossa tutustumme 1700- ja 1800-luvun Suomen ja Ruotsin ruokaresepteihin. Pohdimme, mitä eri ainesosia reseptit pitivät sisällään ja minkälaisia ruokia reseptien avulla saattoi valmistaa. Miten muutaman sadan vuoden takainen makumaailma erosi nykypäivän mauista? Entä onko ruoan valmistuksessa tai säilytyksessä eroavaisuuksia nykypäivään? Jakson vieraaksi olen saanut SLS:n arkistotutkija Yrsa Lin
#118 Äitiyspakkauksia, tunne-esineitä ja kokemuksia hyvinvointivaltiosta
Jaksossa avaamme äitiyspakkauksen ja tutustumme sen historiaan. Pohdimme jaksossa, kuinka kauan äitiyspakkauksia on jaettu ja mistä syystä äitiyspakkaus kehitettiin. Keskitymme jaksossa erityisesti merkityksiin, joita äitiyspakkaukselle on eri aikoina annettu Suomessa: mitä tunteita äitiyspakkaus herättää, miten pakkauksen sisältö on muuttunut ja mitä tarkoitusperiä on pyritty palvelemaan. Jakson
#117 Väärentäjiä, väärennösrikoksia ja sosiaalihistoriaa
Jaksossa tutustumme suomalaisten väärentäjien historiaan sekä siihen, mitä väärennysrikokset kertovat meille 1800-luvun muutoksista. Selvitämme jaksossa, keitä väärentäjät olivat ja mikä motivoi heitä toimintaansa. Oliko kyse taloudellisen hyödyn tavoittelusta tai väärennyspalveluita tarvinneiden henkilöiden epätoivosta? Minkälaisia rangaistuksia seurasi, jos väärennysrikoksista jäi kiinni? Entä m
#116 Oikeusvaltion vaaroja ja demokratiaa haastavia poikkeustilanteita
Jakso käsittelee oikeusvaltiota ja tilanteita, joissa oikeusvaltio on Suomen historiassa ollut vaarassa. Pohdimme jaksossa, millä tavoin julkista valtaa käytetään ja missä tilanteissa on vaara vallan väärinkäytölle. Mitä on konsensusdemokratia ja mikä merkitys sillä on ollut Suomen historiassa? Onko Suomen historiassa rakennettu maine hyvinvointivaltiona vaarassa ja miten käy kansainvälisen puolue
#115 Soveliaita avioliittoja, järkeä ja tunteita
Jakso kertoo avioliitoista sekä järjen ja tunteiden suhteesta 1800-luvun avioliitoissa. Pohdimme jaksossa avioliiton merkitystä 1800-luvun säätyläisten elämässä eritoten vapaaherratar Ellan de la Chapellen ja taiteilija Albert Edelfeltin henkilötarinoiden kautta. Oliko Ellanin ja Albertin avioliitto ruusuilla tanssimista vai kohtasivatko he haasteita liittonsa aikana? Millä tavalla suhtautuminen a
#114 Egyptomaniaa, muinaisia aikoja ja Sinuhe egyptiläinen
Jaksossa avataan ovi muinaiseen Egyptiin ja pohditaan, minkälainen kulttuuriteos Mika Waltarin kirjoittama "Sinuhe egyptiläinen" on ollut suomalaisille. Faaraot, Tutankhamon, Kleopatra, hieroglyfit ja pyramidit – luovatko nämä populaarikulttuurin mielikuvamme muinaisesta Egyptistä? Mitä muinaisesta Egyptistä oikeasti olisi hyvä ymmärtää? Mitä tarkoittaa egyptomania tai tutmania? Entä mikä vaikutus
#113 Vapaamuurareita ja salaisuuden kaksiteräinen miekka
Jaksossa keskustellaan vapaamuurareiden historiasta ja salaisuuksista. Pohdimme jaksossa, mitä tarkoittaa vapaamuurarius ja mikä on vapaamuurareiden toiminnan perimmäinen tarkoitus. Mitä ovat toimintaa ohjaavat hyveet ja millä tavoin yhteisöön voi päästä mukaan? Entä miten vapaamuurarius on muuttunut sen historiansa aikana? Mitä ovat loosit ja miksi rituaalit ovat salaisia? Jakson vieraana on Suom
#112 Antiikin jumalattaria ja uskomuksellisia ilmiöitä
Jakson päätähtinä ovat antiikin ajan Kreikan jumalattaret eli naispuoliset myyttiset ja aikansa uskontoon tiiviisti kuuluvat hahmot. Minkälaisia jumalattaret olivat, mikä heidän roolinsa tai tehtävänsä oli? Mikä oli jumalatarten paikka antiikin ihmisten elämässä? Mitä voimme heiltä oppia? Pohdimme jaksossa myös, millä tavoin antiikin ajan uskomukselliset ilmiöt eroavat nykypäivästä ja esimerkiksi
#111 Roskakaloja, aateliskaloja ja ympäristöhistoriaa
Jakson aiheena on roskakalat sekä ympäristöhistorian näkökulma Suomen kalatalouteen. Roskakalalla viitataan aliarvostettuihin kaloihin, joiden käyttöä suomalaisessa ruokakulttuurissa on vältelty tai väheksytty. Kysymmekin jaksossa, mitkä kalalajit ovat leimautuneet roskakaloiksi ja miksi. Entä miten kulttuurinen ymmärrys roskakaloista muuttui 1900-luvun aikana ja miltä tilanne näyttää nykypäivänä?
#110 Kansansivistystä ja sydämen sivistystä
Jakson aiheena on pohtia, mitä sivistys ja erityisesti kansansivistys ovat tarkoittaneet Suomen historiassa. Ketkä kaikki olivat kansansivistyksen kohderyhmää ja mitä kuului kansansivistykseen? Entä millä tavoin niin koululaitos kuin suomen kieli liittyivät kansansivistykseen? Millä eri tavoin kansansivistystä toteutettiin? Näitä kysymyksiä pohdimme yhdessä professoriemerita Katri Karasman sekä fi
#109 Abortteja, naisten kokemuksia ja abortintorjuntaa
Jakson aiheena on abortit sekä niihin liittyen naisten omat kokemukset aborteista ja abortintorjunnasta 1900-luvun Suomessa. Pohdimme, miltä näytti Suomen 1950- ja 60-lukujen aborttipolitiikka ja minkälaisia kokemuksia abortin tehneet tai sitä toivoneet naiset kävivät läpi. Mitä tarkoitti abortintorjunta ja ketkä laillisista aborteista päättivät? Mitä naisten täytyi tehdä, jos tavoitteena oli tehd
#108 Miesten välisiä suhteita, ystävyyttä ja rakkautta
Jaksossa pohditaan, minkälaisia olivat miesten väliset suhteet 1700-luvulla. Keskiössä on keskustelu siitä, voiko seksuaalisuutta ja rakkautta esiintyä ystävyyssuhteissa vai ovatko nämä asiat toisistaan irrallisia. Selvitämme, keitä olivat kreivi Gustav Philip Creutz ja kapteeni Curt von Stedingk ja minkälainen heidän suhteensa oli. Minkälaisia vihjeitä heidän kirjeenvaihtonsa antaa heidän tunteis
#107 Aatelisnaisia ja yhteiskunnallisia vaikuttamismahdollisuuksia
Tämän jakson aikana selvitämme, mikä merkitys aatelisnaisilla on ollut suomalaisen yhteiskunnan rakentamisessa. Yhteiskuntaa voi rakentaa monella tavalla ja erilaisissa rooleissa, ja aatelilla on ollut verrattain erittäin hyvät vaikuttamismahdollisuudet siihen. On kuitenkin kiinnostavaa miettiä, miten miesten ja naisten vaikuttamismahdollisuudet erosivat toisistaan. Kuinka paljon aatelisnaisilla o
#106 Filosofiaa, Platonin lapsia ja ikivihreitä kysymyksiä
Jakson aiheena on filosofia ja sen ikivihreät kysymykset. Pohdimme jaksossa, voidaanko filosofian historiaa erottaa siitä, mitä filosofialla ymmärrämme tänä päivänä. Mikä merkitys menneillä filosofeilla on sen suhteen, miten tieteenalaa tällä hetkellä harjoitetaan ja miten me ihmiset arjessamme nyt ajattelemme? Entä mitkä ovat ikivihreitä kysymyksiä, joita on pohdittu kautta aikojen? Miten filosof
#105 Pöytätapoja, affekteja ja ruokakulttuuria 1500-luvun lopun Italiassa
Jakson aiheena on ruoka, syöminen ja ruoanlaitto 1500-luvun lopun Italiassa, erityisesti kuvien välityksellä. Ruoka herättää monenlaisia tunteita nykyään, ja niin se on tehnyt ennenkin: iloa, tyytyväisyyttä, intohimoa, mutta myös inhoa ja epämiellyttäviä tunteita. Minkälaisia tunteita 1500-luvun lopun ruokaan ja syömiseen liittyvissä taidemaalauksissa on nähtävillä? Mitä ruoka ja niistä heräävät t
#104 Käsitöitä, tekstiilikasveja ja värttinänkehriä
Jaksossa kudotaan, neulotaan ja virkataan, kun keskiössä on tekstiilikäsityön historia. Pohdimme jaksossa, voidaanko käsitöiden tekemistä kuvailla menneisyydessä nimenomaan harrastuksena vai ovatko käsityöt olleet oikeasti välttämätöntä työtä. Mistä materiaaleista käsitöitä on tehty, millä välineillä ja minkälaisilla tekniikoilla? Miten langoista on saatu eri värisiä ja onko lankoja tehty muustaki
#103 Aatelissukuja, vaakunoita ja museonäyttelyitä
Jaksossa keskustellaan suomalaisten aatelissukujen perinteistä ja historiasta Svinhufvudin aatelissuvun kautta. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 450 vuotta siitä, kun Svinhufvud af Qvalstad -suku aateloitiin, ja juhlan kunniaksi Kotkaniemen kotimuseo avaa aihetta koskevan näyttelyn keväällä 2024. Pohdimme jaksossa, miten aatelin asema on muuttunut vuosisatojen aikana nykypäivään asti. Miten todella pi
#102 Ennakkoluuloja, kehollisuutta ja lihavuuden historiaa
Jaksossa tutustumme lihavuuden historiaan. Pohdimme jaksossa, että miten lihavuus oikeastaan määritellään historian näkökulmasta ja miten lihavuuteen on suhtauduttu eri aikoina. Onko samankokoinen keho nähty yhtenä aikana normaalina ja toisena aikana lihavana? Etsimme myös vastauksia siihen, mitä eri syitä lihavuudelle on eri aikoina esitetty ja millä tavoin ihmisiä on ohjeistettu toimimaan lihavu
#101 Murhia, itsemurhia ja suisidaalimurhia
Oletko kuullut murhista, joiden tavoitteena on saattaa murhaaja itse kuolemantuomioon? Tässä jaksossa keskustelemme suisidaalimurhista varhaismodernissa Suomessa. Näin äkkiseltään voi kuulostaa käsittämättömältä ajatus siitä, että suisidaalimurhan tehnyt henkilö oli valmis murhaamaan viattoman sivullisen, jotta hänelle itselleen langetettaisiin kuolemantuomio. Pohdimmekin jaksossa, minkä vuoksi su
#100 Miten maailma on muuttunut 100 vuodessa?
Jaksossa juhlistetaan podcastin sadatta jaksoa erityisvieraalla, joka on podcastin tuottajan Lotta Vuorion oma mamma. Jakson laajana kysymyksenä on, että mitä Suomessa on tapahtunut sadan vuoden aikana ja miten se näkyi tavallisten suomalaisten elämässä. Jakso ei tarjoa tähän täydellistä yleistettävää, historiantutkimuksellista vastausta, vaan pohdimme kysymystä henkilökohtaisemmin ja rennommin yh
#99 Euroopan yhdentyminen ja suomalaisten muuttuva identiteetti
Jaksossa pohdimme Euroopan yhdentymistä 1990-luvulla ja suomalaisten suhtautumista tähän yhdentymiseen. Jakso on kolmas kaupallinen yhteistyöjakso "Himmeä voitto? Kylmän sodan jälkeinen kokemushistoria Suomessa 1989–1995" -tutkimushankkeen kanssa, ja tarkoituksena on ikään kuin samalla vetää yhteen ajatuksia yhteistyöjaksojen #97, #98 ja #99 teemoista. Miltä ajatus ideaalista ja monikulttuurisesta
#98 Veteraaneja, lottia, uusisänmaallisuutta ja muistobuumi
Viime jaksossa alkanut matkamme ysärillä jatkuu, kun podcast jatkaa kaupallista yhteistyötään "Himmeä voitto? Kylmän sodan jälkeinen kokemushistoria Suomessa 1989–1995" -tutkimushankkeen kanssa. Jakson aiheena on uusisänmaallisuus sekä erityisesti toisen maailmansodan tapahtumiin liittynyt muistobuumi. Mitä uusisänmaallisuus 1990-luvulla tarkoitti ja missä kaikessa se näkyi? Miten talvisodan 50-vu
#97 Laman lapsia, työttömiä ja kokemuksia ysäriltä
Jakso käsittelee 1990-luvun lamaa Suomessa ja erityisesti laman kokemuksia. Tämä jakso aloittaa kolmen jakson kaupallisen yhteistyön "Himmeä voitto? Kylmän sodan jälkeinen kokemushistoria Suomessa 1989–1995" -tutkimushankkeen kanssa. Ensimmäisessä yhteistyöjaksossa pohdimme lamaa erityisesti kansalaiskokemuksien näkökulmasta. Miten lama koettiin eri-ikäisten ja eri sosiaalisessa asemassa olevien i
#96 Salakuljetusta, pirtua ja laitonta viinaa
Jakson aiheena on alkoholin salakuljetus kieltolain aikana ja sen jälkeen Suomessa. Alkoholin kulutukseen ja sen juomisen määrään liittyy monta tekijää, ja yksi mielenkiintoisimpia on ollut kieltolain vaikutus Suomen alkoholikulttuuriin kokonaisuudessaan, millä voidaan sanoa olevan vaikutuksia tähän päivään asti. Mistä viinaa saatiin kieltolain aikana ja miten? Kuinka vahvana alkoholia juotiin? Mi
#95 Keskiajan sodankäyntiä ja tappavan väkivallan historiaa
Jaksossa käsitellään sodankäyntiä ja tappavaa väkivaltaa keskiajalla. Vaikka jakson ajanjaksona on keskiaika, peilaamme keskustelussa olevia näkökulmia myös nykypäivään. Minkälaista sodankäynti oli keskiajalla ja mitä yhteistä nykypäivä ja keskiajan sodankäynnissä on? Miksi ihminen sotii ja pystymmekö koskaan elämään maailmassa, jossa ei olisi sotia? Jakson vieraana on historioitsija Juho Wilskman
#94 Romanttista historiaa ja fiktiivistä historiakirjallisuutta
Jaksossa avaamme romaanikirjojen sivut ja tutustumme fiktiivisen historiakirjallisuuden maailmaan. Pohdimme jaksossa mitä fiktiivinen historiakirjallisuus opettaa meille menneisyydestä. Kuinka paljon fiktiivisten historiaromaanien takaa löytyy tutkittuun tietoon pohjautuvaa perehtymistä ja tutkimista? Onko kaikki fiktiota vai vain osa, ja tarvitseeko lukijan erottaa fiktio ja fakta toisistaan? Mik
#93 Tehtaita, piippumuistoja ja teollisuusarkeologiaa
Jaksossa keskustelemme suomalaisista tehdaspiipuista ja näihin piippuihin liittyvistä muistoista. Keskustelemme jaksossa, minkälaisia muistoja piippuihin liittyy, missä päin Suomea tehdaspiippuja löytyy edelleen ja mitä on teollisuusarkeologia. Pohdimme myös menneisyyden ja nykyisyyden suhdetta sen kautta, miten piippujen merkitys on muuttunut ja miten tehdasalueet ovat voineet saada täysin uusia
#92 Metsänkuninkaita, karhuja ja pohjoisten kansojen myyttejä
Jakso kertoo karhusta ja siihen liittyvistä menneisyyden myyteistä. Keskitymme erityisesti menneiden suomalaisten kulttuuriin ja siihen, minkälainen rooli karhulla nähtiin olevan osan kulttuuria ja yhteisöä. Miksi juuri karhulla on keskeinen asema pohjoisten kansojen menneisyyden myyteissä? Mitä tarkoittaa animistinen ajattelu? Miten ihmisen ja luonnon tai eläinten välinen suhde on muuttunut vuosi
#91 Alkemiaa, viisasten kiviä ja elämän eliksiiriä
Jaksossa tutustutaan alkemian ja samalla myös tieteen historiaan. Pohdimme, mistä alkemiassa oli ja kenties vielä nykypäivänäkin on kyse sekä minkälaisiin eri tavoitteisiin alkemian harjoittamisella tähdättiin. Mikä merkitys ja rooli alkemialla oli tieteen kehityksessä? Ketkä alkemiaa harjoittivat ja onko alkemisteja ollut myös Suomessa? Miten Ruotsin kuningatar – tai kuningas – Kristiina ja alkem
#90 Liikuntaa, terveyttä ja kehollisuutta 1800-luvun Englannissa
Jakso kertoo podcastin tuottajan, Helsingin yliopiston väitöstutkijan Lotta Vuorion omasta tutkimusaiheestaan eli 1800-luvun liikunnasta ja terveydestä. Millä tavoin ihmiset liikkuivat 1800-luvun puolivälin ja loppupuolen Englannissa? Miten sukupuoli ja luokka vaikuttivat siihen, miten liikuttiin ja miksi harrastettiin liikuntaa? Miltä liikunta tuntui ja miten kokemuksia liikunnasta voi tutkia? Nä
#89 Salaisia symboleja ja symbolien historiaa
Jaksossa tutustutaan symboleihin ja niiden historiaan. Mitä symbolit ovat, mikä niiden merkitys menneisyydessä ollut ja minkälainen on maailmalla tunnetuimpien symbolien historia? Entä ovatko symbolit salattuja tai luonteeltaan mystisiä? Millä tavoin ja missä yhteyksissä symboleita on siis hyödynnetty menneisyydessä tai toisaalta myös nykyisyydessä? Jakson vieraana on filosofian tohtorin, taiteent
#88 Naisia historian koulukirjoissa ja historiataitojen oppimista
Jaksossa tarkastellaan suomalaisia historian oppikirjoja sekä keskustellaan historian opetuksesta Suomen kouluissa. Millaisen kuvan historianopetus antaa menneisyydestä ja minkä perusteella tehdään valintoja siitä, kenen historiasta kerrotaan ja miksi? Miten oppikirjat ovat muuttuneet 1980-luvulta tähän päivään erityisesti sota- ja sukupuolihistorian näkökulmista? Miten oppikirjojen taittoon liitt
#87 Säätyvaltiopäivien perintöä ja parlamentarismin perinteitä
Jaksossa tutustutaan säätyvaltiopäiviin ja niiden perintöön eduskunnalle. Kertaamme, mitä säätyvaltiopäivät tarkoittaa ja miten lähes sata vuotta kestänyt lakia säätävä elin muokkasi suomalaista yhteiskuntaa ja demokratiaa. Pohdimme, mitä vuodet 1809, 1863 ja 1906 kuvastavat Suomen historiassa ja minkälaisia kulttuurisia muutoksia nämä yhteiskunnalliset muutokset pitävät sisällään. Millä tavoin er
#86 Pähkinäsaaren rauha, itärajan historiaa ja muistipolitiikkaa
Jakso käsittelee yhtä Suomen historian tunnetuinta vuosilukua ja sen tapahtumaa, nimittäin Pähkinäsaaren rauhaa vuodelta 1323. Mikä tämä kuuluisa rauha oli, miksi se solmittiin ja mitä seuraamuksia sillä oli? Pohdimme jaksossa, seurasiko Pähkinäsaaren rauhasta konkreettinen raja silloisen Ruotsin ja Novgorodin välille, ja oliko tuo raja maantieteellinen vai kenties kulttuurinen. Keskustelemme myös
#85 Kotimuseon elämää ja kotivaraisuutta 1900-luvun alkupuolen Suomessa
Jaksossa vieraillaan Kotkaniemen kotimuseossa sekä pohditaan kotivaraisuutta 1900-luvun alkupuolen Suomessa erityisesti Ellen Svinhufvudin ja Kotkamäen tilan elämän kautta. Kotkaniemen kotimuseo on Luumäellä sijaitseva, edesmenneen presidenttiparin Pehr ja Ellen Svinhufvudin entinen koti, joka on entisöity museokäyttöön. Jaksossa opimme, mikä kotimuseo on ja mitä kotimuseon restaurointi vaati. Mil
#84 Kylmän sodan kokemuksia ja suomalaisten muistitietoa
Jakso käsittelee suomalaisten kokemuksia ja muistitietoa kylmästä sodasta. Minkälaisia arkikokemuksia suomalaisilla oli kylmästä sodasta? Vallitsiko toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliiton romahtamiseen saakka samanlainen tunnelma vai muuttuiko kokemus kylmän sodan lämpenemisten ja kylmenemisten mukana? Miten matkustaminen vaikutti näkemyksiin Neuvostoliitosta ja mistä suomalaiset saivat muuto
#83 Rikoksia, rangaistuksia ja historiallista kriminologiaa
Rikoksia, rötöksiä, rangaistuksia ja yhteisiä rajanvetoja sille, mikä on sallittua ja mikä kiellettyä. Näistä aineksista on tehty jakso, joka kertoo historiallisesta kriminologiasta. Millä tavoin rikollisuuteen on suhtauduttu eri aikoina ja mitä tarkoittaa rikos? Kenen päätettävissä on ollut oikean ja väärän erottaminen? Entä miten rangaistusmenetelmät ovat ajan saatossa muuttuneet? Keväällä 2023
#82 Naisten oikeushistoriaa ja unohdettua oikeustyötä
Jakson teemana on naiset oikeushistoriassa ja suomalaisessa oikeusvaltiossa. Jaksossa pohdimme, minkälainen asema naisilla on ollut Suomessa oikeudenkäynnin ja kansalaisten oikeuksien näkökulmasta. Pääsemme kuulemaan myös menneisyyden naisista, jotka ovat aiempina vuosisatoina opiskelleet oikeustiedettä ja tehneet oikeudellista työtä miesten hallitsemalla yhteiskunnan alalla. Miksi oikeudellista t
#81 Transhistoriaa ja moninaista sukupuolihistoriaa
Jakso käsittelee transhistoriaa ja sitä, mikä merkitys transhistorialla on nykypäivään. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen historiaa on kuvattu näkymättömyyden historiana, ja jaksossa pohditaan, miksi näin on. Millä tavoin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen elämään on vaikutettu eri aikoina? Minkälaista järjestötoimintaa ja aktivismia aiheen ympärillä on ollut? Miten seksuaali- ja sukupuoliväh
#80 Nimipäiviä, kalentereita ja juhlakepposia
Tämän juhlajakson aiheena on nimipäivien historia. Kaikille nimipäivät eivät kyllä toimisi juhlan aiheena, sillä nimipäiviä ei juhlita jokaisessa maassa eikä kaikissa perheissä Suomessakaan. Minkälainen on siis nimipäivien historia ja miksi nimipäivien viettämisen suosio on juuri Suomessa niin suurta? Miksi nimipäiviä oikeastaan vietetään ja kuinka pitkä on nimipäivien perinne? Mikä merkitys ihmis
#79 Esiaviollisia suhteita, rikottuja lupauksia ja oikeudenkäyntejä
Jakson aiheena on niin sanotut rikotut lupaukset, tässä tapauksessa esiaviolliset suhteet 1600-luvun Ruotsissa ja Suomessa. Selvitämme jaksossa, minkälaisia esiaviolliset suhteet olivat ja ketkä näissä olivat osallisina. Mitä esiaviolliset suhteet paljastavat seksuaalisuuden normeista? Milloin avioliittolupauksen rikkominen vietiin käräjille ja milloin ei? Mikä merkitys sukupuolella, iällä ja luok
#78 Romukauppiaita, kierrätystä ja kiertotaloutta
Lumppua, jätteitä, luita, rautaa ja romua – näistä on tämän päivän jakso tehty, kun tutustumme romualan ja kierrätyksen historiaan. Romukauppiaita voisi sanoa kiertotalouden pioneereiksi, ja jaksossa tutustumme heidän alaansa. Keitä romukauppiaat olivat ja mitä he tekivät? Mitä kaikkea oli mahdollista kerätä ja mikä merkitys romun keräämisellä, jaottelulla ja jalostamisella oli yhteiskunnallisesti
#77 Kansainliitto, Geneven henki ja globaalin maailman järjestelyä
Tässä jaksossa tutustumme Kansainliiton historiaan sekä sen perintöön, joka yltää näihin päiviin asti. Mietimme jaksossa, mikä oli Kansainliiton tarkoitus ja miksi se perustettiin. Kansainliiton maine ei yleisesti ottaen ole hääppöinen, vaan historian ensimmäinen maailmanjärjestö on usein tuomittu jälkiviisaasti epäonnistuneeksi projektiksi. Oliko Kansainliitto paha floppi vai voisiko sen historia
#76 Huumeita, narkomaaneja ja vähän kamaa
Jaksossa keskustelemme Suomen ensimmäisestä huumeaallosta 1960-luvulla ja huumeiden historiasta yleisesti. Pohdimme jaksossa, onko käsitys huumeista ollut aina sama vai onko ymmärrys huumeista ja niiden käyttäjistä muuttunut ajan saatossa. Entä onko huumeiden käyttö ollut leimaavaa vai hyväksyttyä? Mitä keinoja oli tarjolla huumeiden käytön lopettamiseksi? Jakson vieraana on historiantutkija Katar
#75 Kulkutauteja, epidemioita ja rokonistutuksia
Taudit ja pandemiat ovat tämän jakson keskiössä, kun tutustumme menneisyyden sairauksiin ja yrityksiin suojella ihmisten terveyttä kulkutaudeilta. Käymme läpi, minkälaisia eri kulkutauteja ihmiskunta on käynyt historiassa läpi sekä miten tauteja on yritetty ennaltaehkäistä. Kuulemme myös menneisyyden kansanterveystyöstä sekä rokonistutuksista, jotka lopulta mullistivat maailmaa. Pohdimme myös, voi
#74 Aateli yhteiskunnallisena vaikuttajana Suomessa
Aatelin Menneisyyden Jäljillä tarkastellaan tässä jaksossa aatelin yhteiskunnallista asemaa eri aikoina menneisyydestä nykypäivään. Miten aateli on vaikuttanut menneinä päivinä politiikassa ja mikä on aatelin tilanne nykyään? Mihin aatelin valta on perustunut? Keskitymme erityisesti 1800-luvun aateliin, sillä tuon vuosisadan aikana aatelin asema heikkeni kohti eduskuntauudistusta, jonka seurauksen
#73 Aatelin perheitä, koteja ja seuraelämää
Jatkamme matkaa Aatelin Menneisyyden Jäljille, kun jaksossa tutustutaan aatelisperheisiin, heidän seurapiirielämäänsä sekä yleisesti aatelin elintapoihin. Aateli – ja ylipäätään yläluokka kautta historian – yhdistetään muuhun väkeen verrattuna parempiin elinolosuhteisiin, varakkuuteen ja sosiaalisen statuksen osoittamiseen tavaroilla ja käytöstavoilla. Miten Suomen aateli on elänyt ja oleillut per
#72 Suomen aatelin historia pähkinänkuoressa
Tervetuloa Aatelin Menneisyyden Jäljille! Jakso aloittaa kolmiosaisen yhteistyön, jonka tiimoilta tutustumme Suomen Aatelin historiaan. Ensimmäisessä yhteistyöjaksossa tiivistämme aatelin historian pähkinänkuoreen. Koska aateli syntyi ja mitä eroa on aatelilla ja rälssillä? Mitkä olivat aatelin velvollisuudet ja vastuut? Miten aatelin asema on muuttunut eri aikoina? Keskiössä on myös se, mihin aat
Tervetuloa mukaan Menneisyyden Jäljille!
Tervetuloa mukaan Menneisyyden Jäljille! Tämä traileri tiivistää minuuttiin sen, mistä podcastissa on kyse ja miksi juuri sinun kannattaa rohkeasti lähteä matkaan mukaan. Tutustu menneisyyteen ja ymmärrä paremmin nykypäivää historioitsija Lotta Vuorion ja jaksokohtaisten asiantuntijavieraiden kanssa!
Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä!Read more Tervetuloa mukaan M
#71 Köyhäintaloja ja sosiaalinen liikkuvuus 1800-luvun Suomessa
Tässä jaksossa keskiössä ovat 1800-luvun Suomen säädyttömät eli ihmiset, jotka eivät mahtuneet mihinkään säätyyn. Pohdimme, keitä säädyttömät ihmiset olivat ja minkälainen mahdollisuus sosiaaliseen liikkuvuuteen oli 1800-luvun Suomessa. Entä mikä oli köyhäintalo ja ketkä siellä asuivat? Minkälaisia tarinoita löytyy köyhäintaloista ja niiden johtajista löytyy? Missä arkisissa asioissa köyhyys näkyi
#70 Itsenäisyyspäiviä ja Linnan juhlia
On Linnan juhlien aika! Tässä jaksossa tutustumme Linnan juhlien ja Suomen itsenäisyyspäivän historiaan. Mitkä olivat Suomen itsenäistymisen pääpiirteet ja miten itsenäisyyttä päädyttiin juhlistamaan juuri joulukuun 6. päivä? Mitä eri vaihtoehtoja itsenäisyyden juhlistamiselle oli? Ovatko Linnan juhlat koko kansan juhlat vai onko itsenäisyyspäivän juhlinta elitististä? Mikä merkitys itsenäisyyspäi
