Sotataidon ytimessä
Maanpuolustuskorkeakoulun Sotataidon ytimessä -podcastissa sotataidon asiantuntijat keskustelevat yhteiskuntaan ja sen turvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä. Jaksoissa käsitellään muun muassa strategiaa, kyberiä, operaatiotaitoa ja -taktiikkaa, Venäjää, Kiinaa, Natoa ja ilmapuolustuksen tulevaisuutta. Tutkitulla tiedolla Maanpuolustuskorkeakoulu on tulevaisuuden sotataidon ytimessä myös muutosten keskellä.
Jaksot
108 Venäjä ja Arktis: suurvallan pohjoinen sotilaspolitiikka
Mikä tekee arktisesta alueesta Venäjälle erityisen tärkeän?Arktinen alue mielletään usein syrjäiseksi, harvaan asutuksi ja vaikeakulkuiseksi alueeksi. Venäjälle se on kuitenkin paljon enemmän: strategisesti tärkeä toimintaympäristö, merkittävä luonnonvarojen lähde ja mahdollisuus vahvistaa asemaansa kansainvälisessä politiikassa. Tässä jaksossa tarkastelemme Venäjän intressejä arktisella alueella.
107 Suomi Natossa – Miten Suomen asema on muuttunut liittokunnassa?
Mitä Nato-jäsenyys tarkoittaa Suomen kannalta ja mitä Suomen mukanaolo sotilasliitossa merkitsee liittokunnalle? Tässä jaksossa syvennytään Suomen Nato-jäsenyyttäkäsittelevään teokseen ”Finland in NATO – Perspectives on Strategy”, jonka ovat toimittaneet Maanpuolustuskorkeakoulun Sotataidon laitoksen strategian tutkijat professori Tommi Koivula, apulaisprofessori Matti Puranen ja Antti Seppo. Suom
106 Mikä on avaruuden rooli nykyaikaisessa puolustuksessa?
Tässä jaksossa syvennytään avaruuden sotilaalliseen käyttöön ja tarkastellaan sen merkitystä nykyaikaisessa puolustuksessa.Mitä avaruuden sotilaallinen käyttö käytännössä tarkoittaa? Miten kaupallisen avaruustoiminnan kasvu, teknologinen kehitys ja muuttunut turvallisuustilanne ovat vaikuttaneet avaruuden rooliin puolustuksessa? Millaisia uusia teknologioita ja kyvykkyyksiä avaruustoiminnassa on o
105 Accelerating Defence Innovation: How NATO DIANA Connects Startups, Technologies, and Defence Needs
How can startups and emerging technologies contribute to the future of defence?Technological innovation is becoming an increasingly important factor in the development of military capabilities. But how do new ideas move from research and early-stage concepts into technologies that can support real defence needs? This episode of the Military Innovations podcast series focuses on NATO DIANA: NATO’s
104 Sotilaallinen tarve, puolustusteollisuus ja innovaatiot: Miten tulevaisuuden suorituskyvyt syntyvät?
Miten puolustusinnovaatioista syntyy sotilaallisia suorituskykyjä?Sodankäynnin kehitys on aina ollut sidoksissa teknologiseen kehitykseen. Sotilaalliset tarpeet ovat ohjanneet uusien ratkaisujen kehittämistä, mutta niiden onnistunut hyödyntäminen edellyttää tiivistä yhteistyötä asevoimien, tutkimuksen ja teollisuuden välillä. Miehittämätön ilmailu ja GPS-paikannus ovat esimerkkejä teknologioista,
103 Miten innovaatiot muuttavat taistelukenttää?
Voivatko innovaatiot muuttaa sodan luonnetta?Innovaatiot eivät ole vain teknologioita tai järjestelmiä: ne ovat myös uusia tapoja ajatella, toimia ja johtaa. Tässä jaksossa tarkastellaan innovaatioiden merkitystä osana sotilaallista toimintaa. Mikä tekee innovaatiosta sotilaallisen? Mikä on Puolustusvoimien innovaatioyksikkö ja millainen rooli sillä on innovaatiotoiminnan edistämisessä?Jaksossa ke
102 Merisodankäynti Itämerellä – Pohjanmaa-luokka, autonomiset järjestelmät ja liittokunta
Itämeren merkitys Suomen huoltovarmuudelle ja turvallisuudelle on elintärkeä. Sen turvaaminen on nyt keskeinen osa myös liittokunnan toimintaa. Miten meriyhteydet turvataan muuttuvassa turvallisuustilanteessa?Tässä jaksossa tarkastellaan merisodankäynnin ajankohtaisia teemoja Itämerellä. Keskustelussa pureudutaan muun muassa Pohjanmaa-luokan monitoimikorvettien tuomiin kyvykkyyksiin, Itämeren erit
101 Erityisissä tehtävissä – Toisenlainen varusmiespalvelus
Millaista on suorittaa varusmiespalvelus erityistehtävissä? Erikoisjaksossa erityistehtävissä palvelevat varusmiehet avaavat kokemuksiaan palveluksesta ja kertovat, millaista arki eri erityistehtävissä on. Keskustelemassa ovat Maanpuolustuskorkeakoulun ICT-tukihenkilö Benjamin Wallenius ja Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitoksen tutkimusavustaja Luukas Vesala. Jakson moderaattorina toimii vies
100 Sata jaksoa sotataidon ytimessä – Sodan kuva tänään ja huomenna
Millainen on sodan kuva tänään ja miltä se näyttää huomenna?Sadannessa jaksossa dosentti, eversti Marko Palokangas ja erikoistutkija, eversti (evp) Petteri Kajanmaa tarkastelevat, miten Euroopan turvallisuustilanne on muuttunut reilussa neljässä vuodessa, ja mitä tämä muutos kertoo sodan luonteesta sotatieteilijän silmin.Miten suomalainen reserviläisarmeija taipuu osaksi Naton rakenteita? Miksi Kr
99 Puolustushaaratasolta yhteisoperaatioihin – Upseerien täydennyskoulutus osana liittokuntaa
Miten koulutetaan yhtä aikaa tehokas kenttäkomentaja, arvostettu tutkija sekä laajakatseinen humanisti?Tässä jaksossa syvennytään Nato-jäsenyyden tuomiin muutoksiin upseerien täydennyskoulutuksessa, erityisesti uusimuotoiseen yleisesikuntaupseerikurssiin. Toimiminen osana liittokuntaa edellyttää ajattelun laajentamista puolustushaaralähtöisestä toiminnasta kohti yhteisoperaatioita. Millaisia tieto
98 Operaatio gradu – Tutkimus sotatieteiden maisterin tutkinnossa
Miten tekoälyagentti vaikuttaa tiedusteluprosessiin?Upseerikoulutus ei ole pelkästään sotilaallisten taitojen harjoittelua, vaan siihen kuuluu olennaisena osana myös sotatieteellinen tutkimus. Valmistuttuaan sotatieteiden maisterit kykenevät soveltamaan tieteellistä osaamista työtehtävissään ja heillä on valmiudet toimia tieteenalansa asiantuntijoina.Tässä jaksossa sukelletaan kolmen maisteriopisk
97 Tankkerisodasta Eeppiseen raivoon – Merisodankäynti Persianlahdelta Itämerelle
Meriyhteydet ovat olleet maailmantalouden elämänlanka ja siksi niiden hallinnasta on taisteltu jo vuosisatojen ajan.Viimeaikaiset tapahtumat, kuten Hormuzinsalmen sulkeminen, ovat nostaneet merireittien haavoittuvuuden jälleen keskiöön. Tässä jaksossa syvennytään merisodankäynnin kehitykseen 1980-luvun Persianlahden tankkerisodasta aina nykypäivän Hormuzinsalmelle.Miten merisota on muuttunut? Mitk
96 Sinibareteista koulutusratkaisujen kehittäjäksi – Puolustusvoimien kansainvälinen keskus
Millaista osaamista kriisinhallinnan toimijoilta vaaditaan nykyisessä epävakaassa turvallisuusympäristössä?Turvallisuusympäristön muutos ja monenkeskisen yhteistyön haasteet ovat muuttaneet kriisinhallinnan kenttää merkittävästi. Nykyaikaiset kriisit eivät rajaudu yhteen sektoriin – ne edellyttävät entistä laajempaa osaamista esimerkiksi sotilas- ja poliisitoiminnasta, humanitaarisesta työstä sekä
95 Suomalaisen yhteiskunnan digitaalinen huoltovarmuus ja kehitysloikka
Miten varmistetaan, että maksuliikenne ja sähköverkot toimivat myös poikkeusoloissa?Suomi tunnetaan varautumisen mallimaana – mutta entä digitaalisesti? Tässä jaksossa syvennytään suomalaisen yhteiskunnan huoltovarmuuteen digitaalisessa ympäristössä. Mitä tarkoitetaan digitaalisella huoltovarmuudella ja miten se eroaa kyberturvallisuudesta? Entä mitä kaksoiskäyttö tarkoittaa digitaalisessa ympäris
94 Sotapelaaminen operaatiotaidon, taktiikan ja sotataidollisen ajattelun kehittäjänä
Niin kauan kuin on sodittu, sodankäyntiä on haluttu tarkastella, opettaa ja kehittää. Tähän yhden välineen on tarjonnut sotapelaaminen.Miten ja miksi sotapelataan? Mitä eroa simulaattoreilla ja sotapeleillä? Millaista roolia tekoäly näyttelee sotapelaamisessa? Voidaanko sotapelaamisella ennustaa tulevaa? Miten Natossa sotapelataan? Millainen rooli reserviläisillä on sotapelaamisessa? Mitä pitäisi
93 Tappajarobotit tulevat, mutta milloin?
Tekoäly, autonomiset järjestelmät ja miehittämättömät laitteet ovat jo nyt osa nykyaikaista sodankäyntiä. Mutta missä vaiheessa puhe tappajaroboteista siirtyy tieteiskuvitelmista todellisuudeksi, ja mitä se tarkoittaa sodan etiikan, johtamisen ja tulevaisuuden taistelukenttien kannalta?Tässä jaksossa pureudutaan autonomisten ja miehittämättömien järjestelmien kehitykseen sotilaallisessa kontekstis
92 Narratiivien taistelu – informaatiovaikuttaminen nykyajan konflikteissa
Voiko voittava tarina ratkaista konfliktin lopputuloksen?Informaatiovaikuttaminen on noussut viime vuosina yhdeksi kansainvälisen turvallisuuden keskeisistä ilmiöistä. Konflikteissa kamppaillaan yhä enemmän tarinoista, merkityksistä ja mielikuvista – siitä, kuka määrittää todellisuuden ja kenen kertomus saa yleisön puolelleen. Sosiaalisen median, tekoälyn ja syväväärennösten aikakaudella vaikuteta
91 What Will Russia's Future Military Development Look Like? – Russia Seminar 2026
What drives Russia’s actions on the world stage? How is it using its resources to shape its future and global influence? What are the key challenges researchers face when studying Russia’s military development?This year’s Russia Seminar takes on these pressing questions.In this episode, Head of the Russia Group Simo Pesu and Senior Researcher Pentti Forsström reflect on how the Russia Seminar has
90 Miten Euroopan uhkakuvat syntyvät? Kollektiivinen turvallistaminen EU:ssa
Miten Euroopassa päätetään, mistä asioista tulee turvallisuuskysymyksiä, ja miksi juuri tietyt uhkat nousevat yhteisiksi eurooppalaisiksi huolenaiheiksi? Tässä jaksossa tarkastellaan Euroopan turvallisuutta kollektiivisen turvallistamisen näkökulmasta. Keskustelussa pureudutaan siihen, millä logiikalla erilaiset ilmiöt – kuten laajamittainen maahantulo, ilmastonmuutos, terrorismi tai energiakriisi
89 Ympäristön tuho osana sodankäyntiä – Ukrainan sota tarkastelussa
Kun puhumme sodasta, mieleen nousevat usein taistelut ja ihmisten kärsimys. Harvemmin huomio kiinnittyy siihen, mitä sota tekee ympäristölle – vesistöille, maaperälle, metsille ja rakennetulle ympäristölle. Silti ympäristön tuhoutuminen vaikuttaa suoraan ihmisten selviytymiseen, terveyteen ja arkeen, ja sen seuraukset voivat jatkua vuosikymmeniä sodan päättymisen jälkeen.Uudessa podcast-jaksossa t
88 Mitä uusi rehtori tuo Naton päämajasta Maanpuolustuskorkeakouluun?
Tämän jakson vieraana on eversti Jaro Kesänen, joka aloitti Maanpuolustuskorkeakoulun rehtorin tehtävässä 1. joulukuuta. Kesänen saapuu Santahaminaan Brysselistä, Naton sotilaskomitean puheenjohtajan erityisneuvonantajan tehtävästä, ja hän on MPKK:n historian ensimmäinen ohjaajataustainen rehtori.Keskustelussa tarkastellaan, millaisena Kesänen näkee MPKK:n tehtävän muuttuneessa turvallisuusympäris
87 Miten Ukraina muuttaa venäläistä sotataitoa?
Miltä näyttää 2020-luvun moderni taistelukenttä, ja mitä oppeja Venäjä asevoimat ovat saaneet uuden teknologian keskellä Ukrainan rintamalta?Tässä jaksossa pureudutaan Venäjän armeijan sopeutumiseen, uudistumiseen ja ajoittain myös kompurointiin Ukrainan sodan aikana. Keskustelu kulkee jalkaväen arjesta taistelutilan läpinäkyvyyteen, droonien merkitykseen, tulenkäytön murrokseen sekä venäläisen op
86 Mikä tekee pelotteesta uskottavan?
Pelote on noussut viime vuosina keskeiseksi käsitteeksi turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa keskustelussa, erityisesti Suomen Nato-jäsenyyden ja Ukrainan sodan myötä. Mutta mitä pelote oikeastaan tarkoittaa ja miten se näkyy käytännön sotilasstrategiassa, diplomatiassa ja päätöksenteossa?Tässä jaksossa pureudutaan pelotteen käsitteeseen, sen teorioihin ja käytännön sovelluksiin. Keskustelussa
85 Raha vai isänmaa? Venäläissotilaiden rekrytointi hyökkäyssodan aikana
Miten Venäjä rekrytoi sotilaita hyökkäyssotaansa? Millaista on rekrytointimainonnan kuvasto, ja mitä se kertoo maan sotakoneistosta ja ehkä myös sen tulevaisuudesta?Tässä jaksossa tarkastellaan Venäjän asevoimien henkilöstötäydennysjärjestelmää ja sodan ajan rekrytointimainontaa, joka täyttää venäläiset kadut, työpaikat ja sosiaalisen median. Mainoksissa luvataan rahaa ja kunniaa, mutta itse sotaa
84 Salainen tietolähde: yhteistyöhön ryhtymisen syyt ja tiedustelutiedon arviointi
Miksi joku ryhtyy vieraan valtion tiedustelupalvelun tietolähteeksi? Tässä podcast-jaksossa pureudutaan henkilötiedustelun ytimeen: miten ihminen päätyy yhteistyöhön tiedustelupalvelun kanssa, millaisia motiiveja ja haavoittuvuuksia päätösten taustalta löytyy, ja miten viranomaiset voivat arvioida lähteen antaman tiedon luotettavuutta. Vieraana on sotatieteiden tohtori, everstiluutnantti Marko Uot
83 Arktisen alueen suurvaltakilpailu
Arktisen alueen merkitys suurvaltapolitiikassa on noussut viime kuukausien aikana otsikoihin. Venäjä lisää asevarustelua, Yhdysvallat havittelee uusia alueita ja Kiina kasvattaa läsnäoloaan tieteen varjolla. Onko sulavasta arktisesta alueesta todella tulossa kolmen suurvallan leikkikenttä?Tässä jaksossa pureudutaan kiristyvän arktisen suurvaltakilpailun dynamiikkaan: mitä suurvallat tavoittelevat
82 Rajavartiolaitoksen upseerin koulutus ja ura – erot Puolustusvoimien polkuun?
Rajavartiolaitoksen ja Puolustusvoimien upseerit aloittavat uransa samalla peruskoulutuksella Maanpuolustuskorkeakoulussa, mutta valmistumisen jälkeen tiet vievät eri suuntiin. Milloin koulutuspolut eroavat, ja miten se näkyy uran alkuvaiheessa ja myöhemmin?Jaksossa keskustellaan koulutuksen sisällöistä ja millaisiin tehtäviin eri organisaatioissa tyypillisesti sijoitutaan. Mikä merkitys erilaisil
81 Valmistumisen kynnyksellä – mitä kolme vuotta kadettina opetti?
Tässä jaksossa kuulemme kolmen kadetin kokemuksia valmistumisen kynnykseltä. Miten odotukset ja todellisuus kohtasivat opinnoissa? Mitä kolme vuotta on opettanut – niin akateemisissa opinnoissa, harjoituksissa kuin johtamistehtävissäkin? Millaisia taitoja kolmannen vuoden erikoistumisopinnot ovat tuoneet? Entä millaisin ajatuksin kadetit siirtyvät pian luutnantin virkaan? Keskustelijoina valmistuv
80 Laaja-alaiset digitaidot Puolustusvoimissa
Miten koulutetaan sotilas, joka hallitsee tekoälyn, tiimityön ja kriittisen ajattelun?Digitaidot ja laaja-alaiset työelämätaidot ovat nousseet keskiöön nopeasti muuttuvassa maailmassa – ja myös Puolustusvoimissa. Teknologian kehitys, tekoälyn käyttöönotto ja muuttunut turvallisuusympäristö vaativat uudenlaista osaamista, jota ei aina opita luokkahuoneessa. Miten sotilaita ja upseereita voidaan kou
79 Tulevaisuuden ilmasodankäynti
Ilmaherruus ja sen merkitys modernissa sodankäynnissä ovat viime vuosina puhututtaneet paljon. Mitä ilmaherruus oikeastaan merkitsee ja mitä sen saavuttaminen vaatii? Korostuuko ilmatorjunnan vai toisaalta hävittäjien merkitys tulevaisuuden taistelukentillä?Tulevat panostukset niin ilmatorjunnan kuin hävittäjäkaluston kyvykkyyksiin tulevat parantamaan ilmapuolustuksellista suorituskykyämme merkitt
78 Kurskin operaatio jälkikäteen tarkasteltuna
Ukraina aloitti hyökkäyksen Venäjän Kurskin alueelle 6. elokuuta 2024. Ukrainan noin kahden prikaatin vahvuiset joukot onnistuivat yllättämään venäläiset, mutta hyökkäyksen eteneminen hidastui ja pysähtyi saman vuoden lokakuuhun mennessä. Maaliskuussa 2025 Venäjä ilmoitti vallanneensa Kurskin takaisin hallintaansa.Mitä operaatiosta voidaan sanoa ja tulkita nyt, lähes vuotta myöhemmin? Mikä sai Ukr
77 Lentoupseerin koulutus ja F-35
Suomen ilmapuolustus on perustavanlaatuisten muutosten edessä, kun Hornet-hävittäjäkalusto korvataan kokonaisuudessaan vuoden 2030 loppuun mennessä uudella yhdysvaltalaisella Lockheed Martin F-35A Lightning II-kalustolla. Mitä muutos merkitsee Ilmavoimille sekä lentoupseerien koulutukselle? Mikä muuttuu, mikä pysyy samana? Entä millaisia ominaisuuksia sotilaslentäjiltä vaaditaan? Uudessa podcast-j
76 Tasa-arvo maanpuolustuksessa
Vanhan sanonnan mukaan armeija tekee pojista miehiä, ja asevoimat nähdään perinteikkäästi hyvin miesvaltaisena organisaationa. Asevelvollisuus koskee Suomessa vain miehiä. Missä on naisen paikka maanpuolustuksessa? Miten maanpuolustus ja tasa-arvo yleensäkään sopivat yhteen?Jaksossa keskustellaan tasa-arvosta ja maanpuolustuksesta. Miten Puolustusvoimat pyrkii huomioimaan tasa-arvoa niin sotilaide
75 Taistelijan mieli
Mitä mielessä tapahtuu, kun taistelija kohtaa äärimmäistä painetta tai uhkaa? Miten tällaisesta tilanteesta voi jatkaa eteenpäin? Paljon toivottu podcast-jakso taistelijan mielestä! Sota jättää sekä fyysisiä että henkisiä jälkiä. Samaan tapaan taistelijan toimintakyky rakentuu kehon ja mielen voimasta ja niiden yhteistyöstä. Millainen on toimintakykyinen taistelija? Mitkä tekijät ylläpitävät tai h
74 Venäjän sotilaspolitiikan kehitys Etelä-Kaukasian alueella
Armenia, Georgia ja Azerbaidžan muodostavat alueen, joka on ollut pitkään Venäjän vaikutuspiirissä. Etelä-Kaukasialla on Venäjälle historiallista, strategista ja kulttuurillista merkitystä, ja Venäjä on pyrkinyt säilyttämään alueella vaikutusvaltansa. Jaksossa tarkastellaan Venäjän sotilaspolitiikkaa Etelä-Kaukasiassa. Mitä Venäjän sotilaspolitiikalla ylipäänsä tarkoitetaan? Mikä Etelä-Kaukasian a
73 Kestävä ja vastuullinen sotataito
Keskustelu kestävyydestä ei ole enää ainoastaan ympäristöasioita koskeva sivujuonne, vaan se ulottuu myös kansallisen turvallisuuden ja puolustuksen kysymyksiin. Sota ja sodan harjoittelu kuormittavat väistämättä ympäristöä ja kuluttavat resursseja. Onkin tärkeää pohtia myös sitä, mitä kestävyys ja vastuullisuus merkitsevät laajemmin Puolustusvoimien toimintaympäristössä. Voiko sotataito olla kest
72 Sotatalous
Venäjän yli kolme vuotta jatkunut hyökkäyssota Ukrainassa on nostanut sotatalouden niin kansalliseen kuin kansainväliseen keskusteluun.Miten sotatalous määritellään? Onko Eurooppa siirtymässä sotatalouteen? Miten Eurooppa vastaa varautumisen ja puolustusmateriaalin tuotannon haasteisiin? Entä miten toimintaympäristön muutokset heijastuvat innovaatioihin, ja onko niiden käyttöönotto riittävän nopea
Nuorten kyselytunti sotataidon ytimessä: Kadettien opinnot
Erikoisjakso!Miten upseerin uralle pääsee? Millaisia opinnot ovat Kadettikoulussa? Mitä Kadettikoulun jälkeen tapahtuu?Nuorten kyselytunnilla lukiolaiset kysyvät, asiantuntija vastaa. Kadettien opintoja käsittelevässä jaksossa kysymyksiä esittävät lukiolaiset Ella ja Vivi. Asiantuntijan roolissa toimii ensimmäisen vuosikurssin kadetti Essi Lillman.Upseeriksi? Yhteishaku upseerikoulutukseen ja vira
Nuorten kyselytunti sotataidon ytimessä: Ukrainan sota
Erikoisjakso!Ukrainassa on sodittu yli kolme vuotta. Miten sodan pitkittyminen vaikuttaa molempiin osapuoliin, ja mitä vaikutuksia tulitauolla tai väliaikaisella rauhalla voisi olla? Voiko pieni maa puolustautua suurvaltaa vastaan? Nuorten kyselytunnilla lukiolaiset kysyvät, asiantuntija vastaa. Ukrainan sotaa käsittelevässä jaksossa kysymyksiä esittävät lukiolaiset Karoliina ja Vivi. Asiantuntija
71 Historian muisti ja tiedon tukikohta – Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto 100 vuotta
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto täyttää 100 vuotta maaliskuussa 2025. Kirjaston historiaan kätkeytyy monia värikkäitä vaiheita ja henkilöitä, ja sen kokoelmat kietoutuvat monella tapaa Suomen historian dramaattisiin vaiheisiin. Jaksossa tehdään retki menneisyyteen mutta pohditaan myös sitä, mikä kirjaston tehtävä on nyt ja miltä sen tulevaisuus näyttää. Miten kirjasto sai alkunsa, ja millaisia
70 Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (Etyj)
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (Etyj) viettää tänä vuonna 50-vuotisjuhlavuottaan. Järjestö perustettiin Suomessa, ja nyt, puoli vuosisataa myöhemmin, Suomi toimii sen puheenjohtajana. Etyj on kuitenkin monille yhä tuntematon. Mikä Etyj oikeastaan on, ja mikä sen rooli on tänä päivänä?Suomen puheenjohtajuuskauden painopisteitä ovat Etyjin periaatteiden turvaaminen, järjestön ja sen osa
69 Droonisodankäynti: Vastatoimet
Droonit ovat usein vaikeasti havaittavia, mikä vaikeuttaa niiden torjumista. Ne pystyvät operoimaan nopeasti ja voivat vaihtaa reittiään lennon aikana, mikä vaikeuttaa myös niiden toiminnan ennakoimista. Tehokkaat vastatoimet vaativatkin sekä teknologisia ratkaisuja että taktisia innovaatioita. Menestyksen avain on usein joustavuus ja kyky adaptoitua nopeasti vastustajien droonien käyttöön. Elektr
68 Venäjä-seminaari 2025
Miten Venäjää tutkitaan? Mitä venäläisessä yhteiskunnassa ja asevoimissa tapahtuu juuri nyt, ja miten se vaikuttaa maailmanpolitiikkaan? Miten tutkimus auttaa ymmärtämään näitä ilmiöitä?Vuosittainen Venäjä-seminaari tarjoaa asiantuntijoille keskustelufoorumin ja yleisölle mahdollisuuden seurata ajankohtaista keskustelua Venäjästä, venäläisestä yhteiskunnasta, Venäjän sotilaallisesta suorituskyvyst
67 Droonisodankäynti: Droonien valmistus ja materiaali
Erilaiset teknologiset innovaatiot ovat mahdollistaneet kehityksen, jossa miehittämättömän ilmailun teknologia ei ole enää niin kallista, ettei se olisi kaikkien sodankäynnin osapuolten saavutettavissa. Olemme kuulleet uutisista, että Ukrainan tavoitteena on tuottaa miljoona droonia vuodessa. Tällainen tuotantomäärä edellyttää raaka-aineiden, valmistuksen, elektroniikan osien ja kokoonpanon monipu
66 Droonisodankäynti: Sodankuvan muutos ja autonomia
Droonit ovat muokanneet sodankäynnin luonnetta, koska ne tarjoavat joustavuutta, nopeutta ja tarkkuutta, joita on hyvin vaikeaa ja kallista saavuttaa perinteisillä asejärjestelmillä. Droonisodankäynti on saamassa jopa ratkaisevaa roolia, erityisesti nykyisissä konflikteissa, ja sen merkityksen on ennustettu vain kasvavan, kun autonomiset ja tekoälypohjaiset järjestelmät kehittyvät.
Miten autonomi
65 Droonisodankäynti: Historiasta nykypäivään
Uusi droonisodankäyntiin keskittyvä sarja alkaa! Maanpuolustuskorkeakoulun apulaissotilasprofessori, komentajakapteeni Samu Raution luotsaaman sarjan ensimmäisessä jaksossa käydään läpi keskeisiä hetkiä ja käännekohtia, jotka ovat muovanneet miehittämättömän ilmailun ja ennen kaikkea droonisodankäynnin kenttää.
Miten kaikki alkoi? Minkälaisia kokeiluja ja innovaatioita droonien kehitykseen on lii
64 Missä ovat venäläiset naissotilaat?
Venäjä on Ukrainaan kohdistamansa hyökkäyssodan aikana toistuvasti paitsi massiivisten rekrytointikampanjoiden ja sotilaiden etuuksien parantamisen kautta, mutta myös puhtaasti lakimuutoksin, jopa pakkokeinoin, pyrkinyt ratkaisemaan asevoimiensa henkilöstövajetta. Ratkaisua on kuitenkin lähes poikkeuksetta haettu miesväestön keskuudesta. Asevoimat ja sotiminen tuntuvatkin olevan Venäjällä yksinoma
63 Tekoäly – sotilaan paras liittolainen vai suurin uhka?
Tässä jaksossa pureudutaan tekoälyn problematiikkaan sotilaan näkökulmasta. Onko kyseessä villi viidakko vai hallittavissa oleva kokonaisuus? Miten tekoäly muuttaa sotilaan arkea ja poikkeusolojen toimintaa? Väitöskirjatutkija, majuri Maria Keinosen kanssa aiheesta keskustelemassa on insinööriyliluutnantti Pasi Tarvainen Pääesikunnasta.
---
Maanpuolustuskorkeakoulun Sotataidon laitos järjestää Ky
The Officer’s Path Podcast: The Internationalization of Officers’ Careers
In the final episode Finnish Lieutenant Colonel Marko Palokangas is joined by Colonel Petteri Kajanmaa from Finland and Navy Captain Kalevi Wikström from Sweden to share their personal experiences and observations on the internationalization of officers’ careers. In addition, the officers examine the importance of bilateral cooperation between Finland and Sweden, as well as the new demands placed
The Officer’s Path Podcast: Crafting a Future as a General Staff Officer
In the third episode, Finnish Lieutenant Senior Grade Ilkka Soininen is joined by Lieutenant Colonel Ruud Statucki from the Netherlands. In this episode, they discuss how they both ended up studying on the Norwegian Command and Staff Course in Oslo. The officers talk about adapting to working with other nationalities and cultures and reflect on how the changing security environment in Europe has a
The Officer’s Path Podcast: What Does It Take to Become a Master of Military Sciences?
In the second episode, Finnish First Lieutenants Jaakko Vilander and Jori Tyni discuss what it takes to become a Master of Military Sciences in Finland, and what kind of opportunities will the academic degree open for their future careers. In addition, the officers share their experiences from working with Allied colleagues and ponder how do the foreign officers’ career paths differ from theirs.
T
The Officer’s Path Podcast: Life of a Cadet in Finland, Sweden and Norway
In the first episode of the Officer's Path Podcast, Finnish Officer Cadet Juhani Juujärvi is joined by Officer Cadet Annie Kjellberg from Sweden and Officer Cadet Tarjei Torgensen from Norway. They delve into their personal motivations for pursuing a career in the military, the similarities and differences of the military academies in Finland, Sweden and Norway and share their thoughts on national
62 Miten tiedustelua voidaan tutkia?
Tiedustelun merkitys on korostunut viime vuosina kansainvälisessä politiikassa ja erilaisissa konflikteissa, puhuttiin sitten Ukrainan sodasta, Lähi-idän tilanteesta tai suurvaltojen kilpailusta Tyynenmeren alueella. Samaan aikaan tiedustelu on vaikea aihe. Siihen liittyvä toiminta on tyypillisesti salaista, joten siitä on ajoittain varsin vaikea saada asiantuntevaa tietoa tai käydä laajempaa julk
61 Uusien teknologioiden haltuunotto
Sotatila tai sen välitön uhka kiihdyttävät erilaisten teknologioiden kehittymistä ja soveltamista sotilaskäyttöön. Miten erilaisten teknologioiden kehittymistä voidaan ennakoida ja miten uusia teknologioita on mahdollista soveltaa sotilaallisten järjestelmien kehittämisessä?
Jaksossa vastauksia näihin kysymyksiin antaa Maanpuolustuskorkeakoulun uusi teknologian soveltamisen apulaisprofessori Marko
60 Kadettien opinnot ja muuttuva toimintaympäristö
Millaiset valmiudet sotatieteiden kandidaatin tutkinto antaa kadeteille ja miten Puolustusvoimien toimintaympäristön muutokset vaikuttavat kadettien koulutukseen? Entäpä, millainen spektaakkeli kadettien valmistumiseen liittyy? Tässä jaksossa keskustelemme kadettien koulutuksesta ja sen kehityksestä, sekä kuulemme kadettien ennakkotunnelmia perjantaina 30. elokuuta järjestettävistä valmistujaisist
59 Venäjän kybertoiminta 2000-luvulla
Miten Venäjän kyky käydä kybersotaa on kehittynyt 2000-luvulla ja miten tämä on näyttäytynyt Ukrainan sodassa?
Tässä jaksossa keskustellaan apulaissotilasprofessori majuri Juha Kukkolan uunituoreesta kyberaiheisesta teoksesta Suvereenit hiekkamadot – Venäjän kybertoiminta osana valtioiden välistä kamppailua 2000-luvulla. Jaksossa käsitellään myös kybersodankäyntiä yleisesti ja pohditaan, mitä vois
58 Civil-Military Relations in the Context of the Russo-Ukrainian War
Having entered already the third year of Russia’s full-scale war against Ukraine, one can hardly disagree that it is immensely important that apart from operational level assessments and analyzing what’s happening at the frontline, we also have to look into the social and societal aspects of this war. That is, shift our focus from purely tangible or quantitative factors to also intangible elements
57 Kuinka päästä tutkijaksi sotatekniikan alalle?
Ukrainan sota ja siellä ketterästi käyttöönotettu uusi
teknologia edellyttää tutkimusta, ja tämä tutkimus tarvitsee tekijänsä. Mutta kuinka päästä tutkijaksi sotatekniikan alalle? Tässä jaksossa käsitellään urapolkumahdollisuuksia, eli kuinka voi päästä tekemään sotateknistä tutkimusta Maanpuolustuskorkeakoulussa. Keskustelemassa ovat everstiluutnantti Petteri Hemminki, komentajakapteeni Samu Raut
56 Sodankäynnistä ja sotilaskoulutuksesta
Sotilaskoulutuksen ja sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen tulee elää ajassa ja perustua jatkuvan kehittämisen periaatteille. Miten luovuus ja yllätyksellisyys auttavat taistelukentällä? Miten upseerien koulutusjärjestelmä kehittää osaamista? Entä miten näitä asioita voidaan edesauttaa koulutuksen keinoin?
Tässä jaksossa sotatieteiden tohtorit, everstiluutnantti Juha Hollanti ja eversti
55 Miten suhtautuminen maanpuolustustahtoon on kehittynyt läpi Suomen historian?
Maanpuolustustahto on tärkeä aihe Suomessa ja korkea maanpuolustustahto on yksi Suomen puolustuksen perusteista asevelvollisuuden ohella. Myös sotilaallisesti liittoutuneena maana Suomi tarvitsee kansalaisiltaan tahtoa ja sitoutumista maanpuolustuksen parissa toimimiseen.
Tuoreessa Maanpuolustuskorkeakoulun julkaisusarjassa ilmestyneessä kirjassaan Rikkautta, humpuukia ja puolustuskykyä, filosofia
MPKK x The Ulkopolitist: Turvallisuusjännite -podcast – Kuka kantaa vastuun kansallisesta turvallisuudesta?
Turvallisuusjännite -podcastin viidennessä ja viimeisessä jaksossa kysymme, miten Suomi torjuu Venäjän informaatiovaikuttamista ja mistä voi tunnistaa vakoojan. Vieraina ovat Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitoksen johtaja, eversti Aki-Mauri Huhtinen ja suojelupoliisin tiedusteluosaston päällikkö Pekka Hiltunen. Juontajina Tuomas Lähteenmäki ja Annastina Haapasaari. O
MPKK x The Ulkopolitist: Turvallisuusjännite -podcast – Miten käy, kun tekoäly astuu palvelukseen?
Turvallisuusjännite -podcastin neljännessä jaksossa kysymme, miten turvallisuusympäristö ja sodankäynti muuttuvat tekoälyn aikakaudella. Vieraina ovat Maanpuolustuskorkeakoulun sotatekniikan laitoksen pääopettaja, everstiluutnantti Petteri Hemminki ja Tampereen yliopiston työelämäprofessori Valtteri Vuorisalo. Juontajina Tuomas Lähteenmäki ja Annastina Haapasaari. Ohjelman tuottavat yhteistyössä M
MPKK x The Ulkopolitist: Turvallisuusjännite -podcast – Miten Venäjä varustautuu Suomen rajalla?
Turvallisuusjännite -podcastin kolmannessa jaksossa kysymme, miten Venäjä varustautuu itärajan tuntumassa ja miten Nato-maat ovat ottaneet vastaan Venäjän kasvavan aggression. Vieraina ovat Maanpuolustuskorkeakoulun apulaissotilasprofessori, majuri Juha Kukkola, Ylen Nato-erikoistoimittaja Maria Stenroos ja Viron kansainvälisen puolustustutkimuskeskuksen ICDS:n varajohtaja Kristi Raik. Juontajina
MPKK x The Ulkopolitist: Turvallisuusjännite -podcast – Onko konflikti arktisella vain ajan kysymys?
Turvallisuusjännite -podcastin toisessa jaksossa kysymme, miksi Kiina ja Venäjä havittelevat laajempaa liikkumatilaa arktisella alueella – ja miten Nato tähän suhtautuu. Vieraina Maanpuolustuskorkeakoulun strategian professori Tommi Koivula, tohtorikoulutettava Heljä Ossa ja erikoistutkija Pentti Forsström. Juontajina Tuomas Lähteenmäki ja Annastina Haapasaari. Ohjelman tuottavat yhteistyössä Maan
MPKK x The Ulkopolitist: Turvallisuusjännite -podcast – Ajautuuko Venäjä nurkkaan Itämerellä?
Turvallisuusjännite -podcastin ensimmäisessä jaksossa kysymme, mitä seurauksia Venäjän vaikutusvallan vähentyminen Itämeren alueella tarkoittaa ja siintääkö myrsky jo horisontissa. Vieraina Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu ja MPKK:n sotilasprofessori Marko Palokangas, juontajina Tuomas Lähteenmäki ja Annastina Haapasaari. Ohjelman tuottavat yhteistyössä Maanpuolustuskorkeako
54 Miten maa-, meri- ja ilmavoimien kadettien opinnot eroavat toisistaan?
Miten maa-, meri- ja ilmavoimien kadettien opinnot eroavat toisistaan? Millaista on opiskella Maanpuolustuskorkeakoulussa verrattuna yliopistoon tai ammattikorkeakouluun? Tässä jaksossa kadetit kolmesta eri puolustushaarasta kertovat tähänastisista opiskeluistaan ja vertailevat eri koulutusohjelmia. Keskustelijoina kadetit Heikki Kuoppala ja Tuuli Vasikkaniemi. Moderaattorina kadetti Eeli Jämsä.
-
53 Disinformaation havaitseminen ja vastatoimet
Nykyaikaisessa informaatioympäristössä tiedon levittäminen ja vastaanottaminen on entistä helpompaa. Tämä koskettaa lähes kaikkia kansalaisia, sillä muun muassa sosiaalisen median kautta tieto tavoittaa suuretkin massat nopeasti. Millaisia ongelmia kansalaisten kokema informaatiotulva voi aiheuttaa? Miten väärää tai virheellistä tietoa voidaan tunnistaa? Entä miten väärän tiedon leviämiseen voidaa
52 Russia Seminar 2024
"We can not understand the military or warfare just by looking at the military itself."
In this episode Lt. Col. Janne Pukkila, professor Bettina Renz and researcher Jonna Alava from the Finnish National Defence University's (FNDU) Russia Research Group discuss about Russia research in Finland and globally, previewing the upcoming Russia Seminar 2024, hosted by the FNDU on 14-15 Feb
51 Uudet teknologiat Ukrainan sodassa
Ukrainan sodassa on hyödynnetty tehokkaasti uusia teknologioita: droneja, kybersodankäyntiä, ohjelmistoja ja avaruutta. Näiden uusien teknologioiden käytön, vaikutusten ja mahdollisen potentiaalin ymmärtäminen on keskeistä tulevaisuuden kansallisen puolustuksen toimivuudelle. Miten droneja on hyödynnetty Ukrainan sodassa? Missä roolissa tekoäly ja data ovat nykyisessä sodassa? Mitkä ovat sodan kes
50 Nato-sanasto
Suomen Nato-jäsenyys näkyy lukuisten muiden osa-alueiden lisäksi myös kielessä. Miten ja kenen toimesta Nato-terminologiaa edistetään suomen kielessä? Miksi Nato-termistöä on ylipäätään tarpeellista kääntää suomeksi ja ruotsiksi? Entä millaisia haasteita käännöstyöhön on liittynyt Jaksossa aiheista keskustelemassa terminologisen työn erityisasiantuntija Niina Elomaa valtioneuvoston kansliasta ja s
49 Venäjä-tutkimus Maanpuolustuskorkeakoulussa
Miksi ja mistä lähtökohdista Venäjä-tutkimusta tehdään Maanpuolustuskorkeakoulussa? Millaisia tavoitteita tutkimukselle on asetettu ja onko Suomen Nato-jäsenyys tuonut muutostarpeita tutkimuksen toteuttamiseen? Keskustelijoina erikoistutkija Pentti Forsström ja apulaisprofessori Katri Pynnöniemi. Moderaattorina Venäjä-ryhmän johtaja, everstiluutnantti Simo Pesu.
---
Maanpuolustuskorkeakoulu järjes
48 Onko johtaminen helppoa vai vaikeaa? Oppeja Ukrainan sodasta
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on jumiutunut kuluttavaan asemasotavaiheeseen, jossa suurempia läpilyöntejä ei ole näköpiirissä. Onko nykyaikainen taistelukenttä niin digitaalisesti läpivalaistu, että voimakkaampia vaikutuksia on mahdotonta saada aikaan? Vai onko kyse vain joukkojen ja johtajien osaamattomuudesta?
Tässä jaksossa tarkastellaan sotilasjohtamisen oppeja Ukrainan sodasta. Suurennuslas
47 Perheiden ja kotien varautuminen kriiseihin ja poikkeusoloihin
Suomen kokonaisturvallisuuden ylläpitoon ja rakentamiseen osallistuvat viranomaisten ja elinkeinoelämän lisäksi yhtä lailla yhdistykset ja järjestöt, eli niin sanottu kolmas sektori. Liian vähälle huomiolle usein kuitenkin jää neljäs sektori, eli perheet, kodit ja yksittäiset kansalaiset. Mikä on perheiden ja kotien rooli varautumisessa kriiseihin ja poikkeusoloihin? Miten kotien turvallisuusosaam
46 Kuka puolustaa bitti-Suomea?
Jakson aiheena on Suomen kyberturvallisuus ja sen yhtenä osana Puolustusvoimien vastuulla oleva kyberpuolustus. Kybertoimintaympäristö on luonteeltaan täysin erilainen, kuin perinteinen fyysinen toimintaympäristö. Siinä missä fyysisessä toimintaympäristössä valtio vetää selvät rajat maastoon ja luo pelisäännöt siihen, kuka saa tuon rajan ylittää ja miten, kybertoimintaympäristössä tämä on paljon h
45 Mitä Nato merkitsee Suomelle?
Mitä Nato-jäsenyys merkitsee Suomelle ja mitä Suomi merkitsee Natolle?
Suomen turvallisuusympäristö muuttui perusteellisesti, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022. Hyökkäyksen jälkeen Suomi arvioi turvallisuuspoliittista tilannettaan uudelleen ja haki Naton jäsenyyttä. Suomesta tuli Naton täysjäsen 4. huhtikuuta 2023 ja on siten puolustusliiton perustamissopimuksen 5. artiklan mukaisten
44 Energia aseena ja kansainvälisen turvallisuuden horjuttajana
Miltä näyttää energian saannin turvaaminen nyt ja tulevaisuudessa? Entä miten energiaa on käytetty välineenä tai jopa aseena kansainvälisen turvallisuuden horjuttamiseksi? Sotilasprofessori Marko Palokankaan vieraana näistä teemoista keskustelemassa on Turun yliopiston professori Kari Liuhto. Jakso on äänitetty 10.10.2023.
Jakso on kymmenes osa 11-osaista podcast-sarjaa, jossa sotilasprofessori Ma
43 Sopimuspalokunnat osana Suomen kokonaisturvallisuutta
Suomen kokonaisturvallisuus perustuu erilaisten toimijoiden tiiviiseen yhteistyöhön. Viranomaisten ja elinkeinoelämän lisäksi turvallisuuden ylläpitoon, varautumiseen ja valmiuteen osallistuu myös kolmas ja neljäs sektori, eli järjestöt, yhdistykset ja viime kädessä yksittäiset kansalaiset. Suomessa sopimuspalokunnat ovat osa maan pelastuslaitosten organisaatiota ja vastuussa paikallisesta pelastu
42 Siviili-sotilasyhteistoiminnan merkitys varautumisessa
Väestönsuojelu on laaja kokonaisuus, jossa eri viranomaiset varautuvat toimintaan poikkeusoloissa etukäteissuunnitelmin ja harjoittelemalla väestön suojaamista eri toimenpitein. Mitä tarkoitetaan siviili-sotilasyhteistoiminnalla? Minkälaisia muotoja tällä yhteistoiminnalla on ja miten vastuu jakautuu viranomaisten kesken siviilien suojaamisessa, varautumisessa ja valmiudessa nykyaikaisten uhkakuvi
41 Tekoäly sodankäynnissä
Tekoälyn käyttöönotolla odotetaan olevan merkittävä vaikutus tulevaisuuden sodan ja taistelun kuvaan, kansalliseen puolustukseen ja johtamiseen. Tekoälyllä on potentiaalia parantaa kykyä ja päätöksentekoprosesseja, mutta se herättää myös tärkeitä eettisiä, oikeudellisia ja turvallisuusongelmia, joihin on puututtava. Miten tekoäly vaikuttaa upseerikoulutukseen? Miten tekoälyä voidaan hyödyntää soda
40 Miten kriiseistä toivutaan?
Miten kriiseistä toivutaan ja millä tavalla kriisinsietokykyä voidaan kasvattaa? Kuinka Suomen kansantalous ja koko yhteiskunta on varautunut kriiseihin ja niistä toipumiseen? Jaksossa sotilasprofessori Marko Palokankaan kanssa vastauksia näihin kysymyksiin on pohtimassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö, dosentti Juha Honkatukia.
Jakso on seitsemäs osa 11-osaista podcast-sarja
