Tiedekulma podcast
Tiedekulma podcast tarjoaa tutkittua tietoa ja puntaroitua puhetta Helsingin yliopiston olohuoneesta. Ohjelma sisältää toimitettuja keskusteluohjelmia ja tutkijoiden puheenvuoroja. Podcast käsittelee ajankohtaisia tieteellisiä aiheita ja yhteiskunnallisia kysymyksiä.
Episodes
Mikä on Euroopan ja Suomen paikka muuttuvassa maailmanjärjestyksessä?
Maailmanpoliittinen tilanne vaikuttaa suoraan Euroopan ja Suomen turvallisuuteen, talouteen ja kansainväliseen asemaan. Onko voimapolitiikka palannut jäädäkseen ja voivatko kansainväliset säännöt hillitä suurvaltoja? Elämmekö tällä hetkellä poikkeuksellista historiallista taitekohtaa vai tuntuuko se vain siltä?
Muuttuvasta maailmanjärjestyksestä ovat keskustelemassa poliittisen historian profes
Elämmekö diagnoosien aikaa?
Mielenterveyspuhe kuuluu kaikkialla, ja yhä useampi määrittelee itseään diagnoosien kautta. Pahoinvointia ja vaikeita tunteita sanoitetaan psykiatrisella kielellä. Samaan aikaan esimerkiksi nuorten kokema ahdistus on lisääntynyt vuosi vuodelta.
Onko käynnissä mielenterveyskriisi? Etsimmekö nykyään lääketieteellistä selitystä myös tavalliseen elämään kuuluville vastoinkäymisille ja epävarmuud
Tulivuoria ja fossiileja kotikulmilla – Mitä kalliot kertovat menneisyydestä?
Kivet ja kalliot ovat ikkuna menneisyyteen. Missä Suomessa on ollut tulivuoria? Millaisia ovat jääkauden jäljet? Mistä tarkkasilmäinen löytää fossiileja? Tiedekulmassa pohditaan, mitä kalliot voivat luonnossa kulkijalle kertoa ja lähdetään tutkijoiden kanssa matkalle jopa miljardien vuosien taakse.
Ylen luontotoimittaja Minna Pyykön jututettavina on kaksi geologia Helsingin yliopistosta: tutkimu
Miksi suurvallat kilpailevat arktisesta alueesta?
Maailman katse siirtyi pohjoiseen, kun Yhdysvallat kertoi havittelevansa Grönlantia itselleen. Arktisen alueen geopoliittinen merkitys on ollut jo pidempään kasvussa: se lämpenee muuta maailmaa nopeammin, ja jään alta vapautuu uusia merireittejä ja luonnonvaroja. Venäjä on panostanut Arktikseen 2000-luvun alusta saakka ja myös Kiina tavoittelee siellä vahvaa asemaa.
Millainen alue Arktis on, ja
Mitä on ilmastonmuokkaus ja tarvitsemmeko sitä?
Maapallon keskilämpötila nousee vaarallisen nopeasti, ja ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo eri puolilla maailmaa.
Ilmastonmuokkaus tarkoittaa lämpenemisen hillintää suunnitelmallisella luonnonjärjestelmiin puuttumisella, esimerkiksi heijastamalla auringon säteilyä takaisin avaruuteen. Milloin olemme tilanteessa, jolloin ilmastonmuokkaukseen olisi turvauduttava? Mikä on oikeasti mahdollis
Maailmanpolitiikan polttopisteet
Kansainvälisen politiikan mannerlaatat liikkuvat ennennäkemättömällä vauhdilla. Miltä maailma näyttää suurvaltojen paineessa olevien alueiden näkökulmasta? Miksi juuri nämä alueet ovat nousseet maailmanpolitiikan keskiöön, ja mitä niiden taustalla on pidemmällä aikavälillä?
Rosa Kettumäen haastateltavina ovat seuraavat Helsingin yliopiston tutkijat:
Latinalainen Amerikka: alue- ja kulttuurintut
Mitä on tekoälyn takana?
Nykyisen teknologisen kehityksen taustalta löytyy datakeskuksia, energiaa, tehokkaita mikrosiruja ja maametalleja. Kuluttajille näkyvien tekoälysovellusten ja internetin toiminnan mahdollistaa fyysinen infrastruktuuri, johon liittyy geopolitiikka ja valtavat hiilidioksidipäästöt.
Minkälaiselle teknologiselle kehitykselle, keskinäisriippuvuuksille ja resurssien käytölle digitaalinen maailma perust
Kuolemattomuuden kaipuu – voiko vanhenemista hidastaa?
Odotettavissa oleva elinikämme on pidentynyt dramaattisesti viimeisen vuosisadan aikana. Lääketieteen ja teknologian kehitys on tuonut oman terveydentilan tarkkailun ja optimoinnin yhä useampien ulottuville. Superrikkaat puolestaan yrittävät ostaa ikuista nuoruutta palkkaamalla tutkijoita ja turvautumalla kyseenalaisiin menetelmiin.
Mitä nuoruuden ja kuolemattomuuden tavoittelu kertoo ajastamme?
Millaisia ovat suomalaisten terveydessä ja elintavoissa tapahtuneet muutokset?
Terveys ei ole vain yksityisasia, vaan esimerkiksi perhe- ja koulutustausta, sosioekonominen asema ja yhteiskunnan rakenteet vaikuttavat voimakkaasti yksilöiden terveyteen. Miten eriarvoisuus näkyy suomalaisten terveydessä ja elintavoissa? Millainen yhteys esimerkiksi lihavuudella tai suun terveydellä on sosiaalisen eriarvoisuuteen?
Lääketieteellisen sosiologian professori Tea Lallukkaa haastatte
Talviuni vai kirkasvalolamppu? – selviytymiskeinoja kaamosaikaan
Miten ihmiset ja eläimet oikein pärjäävät, kun valo ja lämpö vähenee? Kuinka esivanhempamme viettivät vuoden pimeintä aikaa ilman keinovaloa? Mitä keinoja meillä on kaamosväsymyksen selättämiseen, ja voisimmeko kenties oppia jotain muulta luonnolta tai aiemmilta sukupolvilta?
Tiedon valoa vuoden pimeimpään aikaan tarjoilevat psykiatrian professori Tiina Paunio, etnologian yliopistonlehtori Anna
Miltä hyvinvointivaltion tulevaisuus näyttää?
Miten suomalainen hyvinvointivaltio on tullut nykyiseen muotoonsa? Mikä sitä tällä hetkellä haastaa ja mitä pitäisi korjata? Miltä hyvinvointivaltio näyttää vuonna 2040?
Hyvinvointivaltion tilasta ja tulevaisuudesta ovat keskustelemassa tutkimusjohtaja Ville-Pekka Sorsa (Helsingin yliopisto), johtava tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) ja julkistalouden professori Ro
Miksi sodimme?
Konfliktit ja sodankäynti ovat olleet osa ihmisten elämää läpi historian. Mutta mikä saa valtiot ja ihmiset sotimaan? Millaisia tekijöitä sotien taustalla on? Entä onko sotiminen ihmisen luontainen piirre?
Keskustelemassa ovat Helsingin yliopiston vieraileva tutkija, Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö, Helsingin yliopiston yleisen historian yliopistonlehtori
Mitä tehdä Suomen huumetilanteelle?
Muuntohuume Alfa-PVP:n lisääntynyt käyttö herättää huolta ja näkyy varsinkin pääkaupunkiseudun kaduilla. Alfa-PVP eli “peukku” on kuitenkin vain osa suomalaisten huumeidenkäytön kokonaiskuvaa: esimerkiksi kokaiinia käytetään vuosi vuodelta enemmän, usein satunnaisesti viikonloppuisin. Tuoreimman tilaston mukaan huumekuolemat laskivat vuoden 2023 ennätystasosta, mutta silti joka viikko huumeisiin k
Sienirihmastosta ruokaa ja rakennusmateriaaleja
Sienistä voi löytyä ratkaisu tulevaisuuden kestävämpään rakentamiseen ja syömiseen. Sienirihmastoa voidaan kasvattaa muun teollisuuden sivuvirtoina syntyvässä jätteessä, kuten jätepaperissa tai kauran akanoissa. Jo nyt rihmaston avulla valmistetaan erilaisia rakennus- ja pakkausmateriaaleja, ja samasta rihmastosadosta voisi korjata osan ruuantuotantoon. Mihin kaikkeen sienimateriaaleja voidaan käy
Sienten salaperäinen maailma
Sienet ovat ihmeellisiä eliöitä, joiden salaisuuksista moni on vielä selvittämättä. Ne voivat elää jopa tuhansia vuosia, kommunikoida ja hyödyntää radioaktiivisuutta. Ne eivät ole eläimiä eivätkä kasveja, mutta useat eläimet ja kasvit ovat riippuvaisia niiden maanalaisista rihmastoista.
Mitä kaikkea sienistä tiedetään ja mikä niissä hämmästyttää myös tutkijoita?
Jari Hanskan kanssa sienten sal
Miten Suomen taloudellinen tila vertautuu muihin maihin?
Suomessa talouspuhe on tällä hetkellä hyvin synkkää. Mutta miltä Suomen talous ja suomalainen hyvinvointi näyttää eurooppalaisessa vertailussa? Onko Ruotsi edelleen hyvä vertailukohde Suomen talouskehitykselle – vai olisiko tarjolla parempia?
Alma Onali haastattelee Ilja Kavoniusta, joka toimii Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa yliopistotutkijana ja Euroopan keskuspankissa johtava
Millaista on suomalainen rikollisuus?
Julkisen keskustelun ja uutisotsikoiden perusteella suomalainen rikollisuus on usein rajuja väkivallantekoja, jengirikollisuutta ja alamaailman verkostoja. Mutta millaisia suomalaisten tekemät rikokset ovat rikollisuuden kokonaiskuvaan perehtyneen kriminologin näkökulmasta? Mihin suuntaan rikollisuus on kehittynyt viime vuosina? Ja mitä ihmettä on piilorikollisuus?
Helsingin yliopiston kriminolog
Ymmärrätkö koiraasi?
Olemme eläneet koirien kanssa vuosituhansia, mutta emme silti aina osaa tulkita niiden mielenliikkeitä. Mitä uusin tutkimustieto kertoo koirien tunteista, käyttäytymisestä ja persoonallisuuksista? Mitä eri rotujen ominaisuuksista ja geenien vaikutuksesta tiedetään? Kuinka hyvin koirat osaavat tulkita ihmisiään ja miten me oppisimme ymmärtämään paremmin karvaisia kumppaneitamme?
Koirista keskuste
Miten persoonallisuus muodostuu ja kuinka se ohjaa käytöstämme?
Persoonallisuuden piirteet nousevat jatkuvasti esille, kun arvioidaan ihmisen soveltuvuutta työ- ja opiskelupaikkaan tai ihmissuhteeseen. Verkon persoonallisuustesteistä haetaan luokittelua omalle persoonallisuudelle.
Miten persoonallisuus vaikuttaa käyttäytymiseemme? Millaisia persoonallisuuden piirteitä arvostamme ja millaisia välttelemme esimerkiksi työelämässä? Entä voiko netin persoonallisuu
Miten päätöksenteko olisi reilumpaa ilmastoasioissa?
Kaikki kärsivät ympäristökriisien vaikutuksista, mutta harvat päättävät niiden torjunnasta. Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian yliopistonlehtori Simo Kyllönen kirjoittaa siitä, miten useampien ääni saataisiin kuuluviin ilmastopäätöksenteossa.
Kuinka esimerkiksi tulevien sukupolvien oikeudet voitaisiin ottaa paremmin huomioon ja millaisia kokemuksia on kansalaisraadeista päätöksenteo
Miten kaupungeissa voidaan sopeutua muuttuvaan ilmastoon?
Ilmastonmuutos on tuntunut tänäkin kesänä kaupunkilaisten arjessa, kun monen koti kuumeni ennätyspitkän hellejakson aikana sietämättömiin lukemiin.
Yliopistotutkija Janina Käyhkö avaa tekstissään, miten eri tavoin ilmaston lämpeneminen vaikuttaa kaupungeissa meillä ja muualla ja millaisilla keinoilla näihin muutoksiin voidaan varautua.
Käyhkön teksti Pätseistä turvasatamiksi? Ilmastonmuutok
Miten ilmastonmuutos vaikuttaa turvallisuuteen ja yhteiskuntien vakauteen?
Kun ympäröivät luonnonolot muuttuvat, vaikuttaa se väistämättä myös yhteiskuntiin. Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Emma Hakala kirjoittaa ilmastonmuutoksen erilaisista suorista ja epäsuorista turvallisuusvaikutuksista ja siitä, miten niihin voidaan varautua.
Hakalan teksti Ilmastonmuutos, turvallisuus ja yhteiskuntien vakaus on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja He
Tietoa luonnosta tarvitaan myös siksi, että sen arvo voidaan kääntää talouden kielelle
Ilman luontoa ei olisi ihmiselämää eikä myöskään ihmisten taloudellista toimintaa. Luonnon kartoittaminen on tärkeää, jotta sen arvo pystytään kääntämään myös talouden kielelle, kirjoittavat professorit Anna-Liisa Laine ja Tomas Roslin. Työtä riittää, sillä tunnemme maapallon eliölajeista vasta murto-osan.
Laineen ja Roslinin teksti Ekologinen tieto ja luonnon arvo on alun perin julkaistu tiedek
Pörriäisilta – Mitä Suomen pölyttäjille kuuluu?
Mitä uusin tutkimustieto kertoo Suomen pölyttäjistä? Mitä kimalaisten elämästä ja älykkyydestä tiedetään? Pörriäisillassa sukelletaan kukkien ja pölyttäjien maailmaan ja tunnelmoidaan alkavaa hyönteiskesää tutkijoiden kanssa.
Ylen luontotoimittaja Minna Pyykön jututettavina ovat hyönteisasiantuntijat Juho Paukkunen ja Pasi Sihvonen Helsingin yliopistosta sekä Olli Loukola Oulun yliopistosta.
Mitä suomalaisessa koulussa tapahtuu?
Pisa-tulosten käyrät osoittavat alaspäin ja julkisen keskustelun perusteella suomalainen koulu on syvässä kriisissä. Vastauksia koulun tilaan ja osaamistason laskuun haetaan esimerkiksi älylaitteiden käytöstä, inkluusiosta, poikien pärjäämisestä, koulujen eriytymisestä ja oppilaiden hyvinvoinnista.
Mitä suomalaisissa kouluissa ja yhteiskunnassa on tapahtunut, kun oppimistulokset ovat jatkuvasti
Valmisruoat, lisäaineet, sokeri – mitä ruoasta ja ravitsemuksesta pitäisi tietää?
Ruokaan ja syömiseen liittyy monenlaisia myyttejä ja väärinkäsityksiä. Hiljattain julkaistut uudet ravitsemussuositukset herättivät paljon keskustelua ja jopa raivoa. Millaista on tutkimustieto suositusten takana? Mitä asiantuntijat sanovat valmisruoista, lisäaineista, sokerista ja erilaisista dieeteistä? Mitä tiedetään geenien ja ravitsemuksen yhteydestä?
MTV Uutisten terveystoimittaja Nelli Hy
Mitä tiedämme suomalaisten arvojen ja poliittisten asenteiden muutoksesta?
Naiset vasemmistoliberaaleja, miehet oikeistolaisempia ja konservatiivisempia? Uutisissa on toistettu nuorten naisten ja miesten arvojen, poliittisten asenteiden ja uskonnollisuuden erkaantumista. Kansainvälistä ilmiötä uusista arvokuiluista on soviteltu myös Suomeen.
Mitä oikeasti tiedämme suomalaisten arvojen ja asenteiden viimeaikaisesta muutoksesta? Kulkevatko merkittävimmät jakolinjat joss
Mitä masennus on ja kuinka sitä hoidetaan videopelin avulla?
Masennus on yksilöllinen sairaus, ja siksi kaikki hoidot eivät toimi samalla tavoin kaikille. Tutkimusjohtaja Matias Palva Helsingin yliopiston neurotieteen tutkimuskeskuksesta on ryhmineen kehittänyt tietokonepelin masennuksen hoitoon. Palva keskustelee Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö Vappu Kaarenojan kanssa siitä, miten peliä voidaan käyttää hoitokeinona, mitä masennuksesta ja sen syistä nyk
Miten uni, geenit ja mielen hyvinvointi liittyvät toisiinsa?
Uni on tärkeää esimerkiksi hermosolujen palautumiselle ja tunteiden säätelylle. Jo kahden vuorokauden valvominen saa ihmisen näkemään harhoja.
Helsingin yliopiston psykiatrian professori Tiina Paunio kertoo unesta ja aivojen toiminnasta: Mikä merkitys unen eri vaiheilla on ja kuinka mielenterveysongelmat ja uni liittyvät toisiinsa? Pauniota haastattelee Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö Vappu
Kuinka psykopatia ja mielen sairaudet voidaan ennustaa jo lasten aivoista?
Tiede paljastaa jatkuvasti uusia salaisuuksia ihmisaivojen toiminnasta. Esimerkiksi merkit psykopatiasta ja skitsofreniasta voidaan nykymenetelmillä havaita jo lasten aivoissa.
Helsingin yliopiston elämäntieteiden instituutin johtaja, professori Jari Koistinaho keskustelee Vappu Kaarenojan kanssa siitä, olisiko aivosairauksien tarkempi seulominen järkevää ja eettistä. Haastattelussa selviää myö
Paljonko rahalla saa valtaa?
Superrikkaiden ote vallankahvasta USA:ssa kuohuttaa: teknologiajättien johtajien ja omistajien vaikutusvalta kasvaa niin hallinnossa kuin mediassakin. Mikä on tilanne Suomessa ja Euroopassa? Kuinka paljon rahalla voi ostaa valtaa eri maissa ja mitä historia opettaa meille politiikan ja vaurauden kytköksistä?
Rahan ja vallan suhteesta keskustelevat yrityshistorian professori Niklas Jensen-Eriks
Miltä tulevaisuus näyttää? | Ian Goldin
Mitä yhteistä on renessanssilla ja nykyhetkellä? Miksi globalisaatio ei olekaan kuollut?
Oxfordin yliopiston professori Ian Goldin piti puheenvuoron Helsingin yliopiston tulevaisuusfoorumi Kipinässä. Englanninkielisessä esityksessään Goldin johdattaa kuuntelijat yli 500 vuoden takaa nykyiseen teknologiseen mullistukseen, ja analysoi esimerkiksi väestökehitystä, tuottavuutta ja tekoälyn laajoja va
Suomi tyhjä, maapallo täynnä? – Pitäisikö väestönkehityksestä olla huolissaan?
Suomessa syntyvyys laskee ja väestö ikääntyy, mutta samaan aikaan maapallon väkiluvun ennustetaan kasvavan vielä vuosikymmenten ajan. Pitääkö molemmista kehityskuluista olla huolissaan ja millaisia väärinkäsityksiä väestöilmiöihin liittyy? Kuinka väestöennusteita pitäisi tulkita ja millaisia tulevaisuudennäkymiä ne tarjoavat meille Suomessa ja eri puolilla maailmaa?
Väestönkehityksestä keskuste
Aito vai deepfake – mihin voimme luottaa tekoälyajassa?
Huimasti kehittyvä tekoäly muuttaa informaatioympäristöämme nopeassa tahdissa. Deepfake-teknologiat ja tekoälybotit tekevät vääristellyn ja vahingoittavan tiedon levittämisestä entistä tehokkaampaa ja uskottavampaa.
Mitä nykyisellä teknologialla pystytään konkreettisesti tekemään? Entä mitä tapahtuu kansalaisten luottamukselle mediaan, politiikkaan ja toisiin ihmisiin? Onko meillä keinoja väärist
Miksi ilmastoystävällisempään syömiseen on vaikea siirtyä? | Mari Niva
Monet arkiset syömisen tavat ovat vahvasti kulttuuriin juurtuneita, eikä niiden muuttaminen ole aivan yksinkertaista. Helsingin yliopiston kuluttajatutkimuksen professori Mari Niva erittelee tekstissään, millaisiin asioihin ruoka ja syöminen kytkeytyvät ja mitä ilmaston kannalta kestävään ruokavalioon siirtyminen vaatii yksilöltä ja yhteiskunnalta.
Nivan teksti “Kuluttajat, kulttuuri ja ruoan k
Millainen on tulevaisuuden ruokajärjestelmä? | Hanna L. Tuomisto
Miten maapallon ihmiset voidaan ravita niin, ettei samalla kiihdytetä ilmastonmuutosta? Kuinka muuttuva ilmasto vaikuttaa jo nyt maatalouteen eri puolilla maailmaa?
Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen kestävien ruokajärjestelmien professori Hanna L. Tuomisto avaa tekstissään, miten ruoan tuotanto ja kulutus kytkeytyvät ilmastonmuutokseen, ja millaisia muutoksia niissä on odotettavissa.
Miten Suomen luonto sopeutuu muuttuvaan ilmastoon? | Aleksi Lehikoinen & Maria Hällfors
Ilmaston lämpenemisen vauhti on niin kova, että eliölajeilla on vaikeuksia pysyä ympäristön muutosten perässä. Millaisia murroksia Suomen luonnossa on jo tapahtunut ja mitä selviytymiskeinoja eri lajeilla on muutosten keskellä?
Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentti Aleksi Lehikoisen ja ilmastonmuutosekologian dosentti, Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Maria
Miten Suomen talous voi juuri nyt?
Suomen bruttokansantuotteen kasvu on hyytynyt, julkinen velka kasvaa, tuottavuuden kehitys laahaa ja palveluista leikataan. Miten taloustieteilijät analysoivat näitä kehityskulkuja Suomen taloudessa? Miten Suomi pärjää osana Euroopan taloutta globaalissa kilpailussa? Onko taloustieteilijöillä luottamusta tulevaisuuden haasteiden ratkaisemiseen?
Suomen talouden tilasta keskustelevat Suomen Pankin
Lepakkoilta – Mitä tiedämme Suomen lepakoiden jännittävästä elämästä?
Mitä uusin tutkimustieto kertoo Suomen lepakoista? Kuinka nahkasiipiset hyönteissyöjät selviytyvät pohjoisen kylmässä talvessa?
Ylen luontotoimittaja Minna Pyykön jututettavina ovat lepakkoasiantuntijat Helsingin yliopistolta: akatemiatutkija Thomas Lilley, suunnittelija Eeva-Maria Tidenberg ja väitöskirjatutkija Tanya Troitsky.
Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Lepakkoilta-tapahtumassa
Ruokapulaa, konflikteja, muuttoliikkeitä – miten ilmastonmuutos vaikuttaa turvallisuuteen?
Muutokset ympäristössä vaikuttavat myös yhteiskuntiin. Etenevä ilmastonmuutos voi heikentää ruokaturvaa ja lisätä levottomuuksia ja konflikteja ympäri maailmaa. Millaisiin erilaisiin turvallisuusuhkiin ilmaston lämpeneminen liittyy ja kuinka niihin voidaan varautua? Ilmastonmuutoksen vaikutuksista turvallisuuteen Tiedekulmassa keskustelevat Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Emma Hakala,
Miten maapallon käy?
Maapallon keskilämpötila jatkaa nousuaan ja kriittinen 1,5 asteen rajapyykki on ylittymässä lähivuosina. Lämpeneminen saattaa aiheuttaa arvaamattomia ketjureaktioita ympäristössämme.
Mihin kaikkeen jäätiköiden sulaminen vaikuttaa, hiipuvatko Pohjois-Atlantin merivirrat, virkoaako ikiroudasta muinainen pandemian aiheuttaja ja voidaanko Amazon vielä pelastaa? Tiedekulmassa keskustellaan Jari Hans
Mitä väliä on luonto- ja ilmastokokouksilla?
Kansainväliset luonto- ja ilmastokokoukset ovat massiivisia tapahtumia, joilla on haastava tehtävä: saada maailman maat toimimaan yhdessä ympäristökriisien pysäyttämiseksi. Mikä on kokousten realistinen rooli kriisien torjunnassa? Miten tuore USA:n vaalitulos vaikuttaa luonto- ja ilmastopolitiikkaan?
Hanna Nikkasen johdolla keskustelemassa ovat ympäristöturvallisuuslähettiläs Kerstin Stendahl ja
Vaa'ankieliosavaltiot, äänestäjäryhmät, vaalijärjestelmä – Mikä ratkaisee USA:n presidentinvaalit?
Marraskuun 5. päivä amerikkalaiset ratkaisevat, kummasta tulee Yhdysvaltojen seuraava presidentti, demokraattien Kamala Harrisista vai republikaanien Donald Trumpista. Vaikka valitsijamiehistä äänestetään kaikissa 50 osavaltiossa, vaaleissa katseet kohdistuvat kouralliseen vaa'ankieliosavaltioita.
Mitkä teemat liikuttavat äänestäjiä eri osavaltioissa? Miten Yhdysvaltojen väestöryhmät äänestävät
Miten Yhdysvaltojen vaalitulos vaikuttaa Suomessa ja maailmalla?
Maailmanpolitiikkaa uhkaa epäjärjestys, ja Yhdysvalloilta peräänkuulutetaan isoa roolia globaalien kriisien ja konfliktien keskellä. Kauppasodat ja teknologiakilpailu heijastuvat talouteen kaikkialla maailmassa.
Mitä Yhdysvaltojen seuraavan presidentin kausi tarkoittaa Natolle, maailmantaloudelle ja maan kansainväliselle roolille? Viekö Kiina yhä enemmän Yhdysvaltojen huomiota? Onko Suomelle tai
Miksi amerikkalainen yhteiskunta on jakautunut?
Marraskuun presidentinvaalien alla amerikkalainen yhteiskunta näyttää jakautuneemmalta kuin aikoihin. Millaisia ovat Yhdysvaltojen isot ja pitkät jakolinjat, ja miksi me vastaan ne -ajattelu vaikuttaa voimakkaalta juuri nyt? Miten puolueet ja media ovat vaikuttaneet nykyiseen yhteiskunnalliseen ilmapiiriin?
Yhdysvaltojen jakolinjoista keskustelevat alue- ja kulttuurintutkimuksen dosentti Outi Hak
Miten yhteiskunnan kuvallistuminen muuttaa somevaikuttajan ja kuvajournalistin työtä?
Kuvallisuus on lisääntynyt arjessamme erityisesti sosiaalisen median kautta, ja siten myös yhteiskunnallinen osallistuminen muuttuu yhä visuaalisemmaksi.
Millaista on kuvajournalistin ja somevaikuttajan työ alustojen, algoritmien ja tekoälyn ristipaineessa ajassa, jossa jokainen voi luoda ja jakaa kuvallista materiaalia? Entä miten kuvallisuuden lisääntyminen vaikuttaa demokratiaan?
Työstä, vall
Miksi aivot uskovat outoihin juttuihin?
Mitkä mekanismit aivoissamme saavat meidät näkemään aaveita ja uskomaan salaliittoihin? Mitä tutkimus kertoo kuolemanrajakokemuksista? Voiko aivoihin luottaa?
Yliopistotutkija ja havaintopsykologi Jukka Häkkinen Helsingin yliopistosta kertoo, miten aivomme tulkitsevat todellisuutta ja miksi olemme kaikki alttiita uskomaan outoihin juttuihin. Haastattelijana on Jari Hanska.
Katso haastattelun
Mitä tiedämme aivojen kyvystä oppia vieraita kieliä?
Kielten oppiminen on erilaista eri-ikäisenä: lapsen aivot ovat muovautuvassa tilassa, jolloin uusien taitojen omaksuminen on helpompaa kuin aikuisena. Kuitenkin myös aikuisten aivot voidaan saada lapsen kaltaiseen vaivattoman oppimisen tilaan vaimentamalla tiettyjen kehittyneiden aivoalueiden toimintaa, kertoo kognitiotieteen professori Riikka Möttönen Helsingin yliopistosta. Haastattelussa puhuta
Miten muisti toimii ja miten sitä voi huoltaa?
Nykymaailman jatkuvat ärsykkeet kuormittavat aivoja enemmän kuin ennen ja toisaalta muistia on myös helpompi ulkoistaa erilaisille laitteille. Aivojen toiminta ei kuitenkaan muutu yhteiskunnan muutoksen nopeudella.
Helsingin yliopiston vanhempi yliopistonlehtori Sanna Koskinen keskustelee Jari Hanskan kanssa muistista ja muistamisesta. Haastattelussa puhutaan myös siitä, mitä annettavaa aivovammo
Vallan uusjako Euroopassa?
EU-vaaleissa äänestetään Euroopan parlamentin uudesta valtatasapainosta ja kannoista. Menestystä on ennakoitu erityisesti laitaoikeiston ryhmille.
Miten EU-vaalien tulos vaikuttaa Euroopan unionin suuntaan ja parlamentin toimintakykyyn? Mitkä ovat vaalien isot kysymykset eri puolella Eurooppaa, ja miten ne jakavat eri jäsenmaita ja poliittisia ryhmiä?
EU-vaaleista ja niiden seurauksista ovat
Kuka voittaa taistelun Euroopan tarinasta?
EU kertoo itsestään tarinaa demokratian, rauhan, ihmisoikeuksien ja tasa-arvon vaalijana. Samaan aikaan esimerkiksi turvallisuuspolitiikan kysymykset, muuttoliikkeet ja oikeusvaltion ongelmat haastavat EU:n arvoja ja päämääriä. Onko EU:n omakuva edes oikea?
Kuka toimii EU:n arvoja vastaan ja kuka puolustaa niitä? Mitkä tarinat hallitsevat tällä hetkellä keskustelua Euroopasta? Tarvitaanko EU:lle
EU-vaalitentti | Miten Euroopan unioni vastaa osaajapulaan?
Eurooppalaiset vanhenevat, ja moni ala kaipaa uusia osaajia. Helsingin yliopiston vaalipaneelissa eurovaaliehdokkailta kysyttiin, miten Euroopan unionin tulisi vastata osaajapulaan, ja kuinka he edistäisivät koulutusta ja tutkimusta EU-parlamentin seuraavalla kaudella.
Mukana ovat Li Andersson (vas.), Eva Biaudet (r.), Petri Honkonen (kesk.), Ville Niinistö (vihr.), Sirpa Pietikäinen (kok.), Tapi
Maailmantilanne kiristyy, miten Euroopan käy?
Maailmanpoliittinen tilanne ja globaali taloudellinen kilpailu kiristyvät. Valtioiden rajat ylittävät haasteet koettelevat Euroopan unionia ja sen päätöksentekoa.
Pystyykö EU ottamaan kohtalonsa omiin käsiinsä ulkoisten paineiden puristuksissa? Miten EU:n rooli ja tulevaisuuden painotukset ovat muuttumassa? Entä miten Suomen nykyinen hallitus on onnistunut ajamaan Suomen tavoitteita EU:ssa nykyis
Mistä Eurooppa äänestää EU-vaaleissa?
Kesäkuussa 2024 äänestetään Euroopan parlamentin vaaleissa, joissa eurooppalaiset valitsevat parlamentin jäsenet seuraavaksi viisivuotiskaudeksi. Mikä on Euroopan unionin merkitys Euroopalle ja Suomelle? Miten EU:n päätöksenteko rakentuu ja mihin europarlamentaarikolla on vaikutusvaltaa? Kuinka Euroopan unioni pystyy tulevaisuudessa vastaamaan aikamme suuriin haasteisiin ja kysymyksiin, kuten ilma
Mitä geenit kertovat terveydestä?
Tieto geeneistämme karttuu vauhdilla: moni on tehnyt DNA-testin tai luovuttanut näytteensä biopankkiin. Miten geenitietoa voidaan hyödyntää terveydenhoidossa? Tehdäänkö tulevaisuuden lääkärin tai ravitsemusterapeutin vastaanotolla geenitesti?
Geenien vaikutuksesta terveyteen keskustelevat akatemiatutkija Nina Mars, farmakogenetiikan professori ja HUSin ylilääkäri Mikko Niemi sekä yliopistonleht
Mitä kaikkien pitäisi tietää vaihdevuosista?
Vaihdevuodet koskettavat puolta väestöstä, mutta oireita ei silti aina tunnisteta terveydenhuollossa. Moni nainen myös oireilee jo nelikymppisenä ennen varsinaisten vaihdevuosien alkamista. Helsingin yliopiston dosentti ja HUSin osastonylilääkäri Hanna Savolainen-Peltonen kertoo, mitä kaikkien pitäisi tietää vaihdevuosista ja kuinka niihin liittyviä erilaisia oireita voi hoitaa. Haastattelijana on
Millaista on synnyttäminen Suomessa?
Synnyttäminen ja syntyminen Suomessa on maailman turvallisinta, mutta silti moni nainen pelkää synnytystä. Suomessa käytetään myös kivunlievitystä enemmän kuin esimerkiksi Tanskassa. HUSin kätilö-tutkija Mikko Tarvonen kertoo Satu Sirkiän haastattelussa, miten suomalainen synnyttäminen eroaa muista maista, ja mikä tekee Suomessa syntymisestä erityisen turvallista.
Katso haastattelu tekstitettynä
Miten sukupuoli vaikuttaa naisten terveyteen?
Biologinen sukupuoli vaikuttaa terveyteen ja sairauksien hoitoon enemmän kuin moni arvaakaan. Sukupuolten eroja ei ole aina huomioitu lääketieteessä tarpeeksi ja esimerkiksi kaikkia lääkkeitä ei ole tutkittu naisilla. Helsingin yliopiston akatemiatutkija Taru Tukiainen ja Helsingin yliopiston kliininen opettaja ja HUSin erikoislääkäri Kaisu Luiro-Helve kertovat Satu Sirkiän haastattelussa myös sii
Miten tekoäly muuttaa työtä?
ChatGPT ja muut suuret kielimallit ovat tulleet ryminällä ihmisten tietoisuuteen. Julkisuudessa ja työpaikoilla pohditaan nyt, miten uusia tekoälymalleja voidaan hyödyntää työelämässä sekä millä tavalla ne muuttavat työtä, ammatteja ja yhteiskuntaa. Mitä jokaisen tulisi tietää tekoälystä työelämässä? Millaista työtä tekoäly voi korvata, entä mitä työtä se täydentää? Miten tekoälyn synnyttämä työel
Millaista valtaa digijäteillä on?
Somealustat ovat lähes kaikkien arkea. Pieni joukko maailmanlaajuisesti toimivia teknologiayrityksiä vaikuttaa merkittävällä tavalla siihen, millaisia sisältöjä kulutamme päivittäin. Miten sosiaalisen median alustat ja niiden algoritmit vaikuttavat julkiseen keskusteluun ja mielipiteisiimme? Miten digijättien valta on rakentunut ja voidaanko sitä suitsia lainsäädännöllä?
Digijäteistä keskusteleva
Mitä tiedämme katujengeistä?
Katujengit ja nuorisorikollisuus ovat nousseet puheenaiheiksi Ruotsin jälkeen myös Suomessa. Mediassa kysytään yhä useammin, olemmeko Ruotsin tiellä. Miten katujengi määritellään, ja kuinka laajana kriminologi ja poliisi näkevät ilmiön Suomessa? Mitä Suomessa pitää tehdä, jotta emme tulevaisuudessa näe sellaisia jengisotia, joita Ruotsissa on nyt käynnissä? Mikä on varhaiskasvatuksen, koulun ja po
Kenen tarinaan voimme luottaa sodan keskellä?
Sodissa ja konflikteissa tuotetaan valtava määrä informaatiota, tarinoita ja kuvia. Sotiminen tapahtuu aseilla, mutta myös mielikuvilla ja tunteilla. Miten valtiot ja muut toimijat pyrkivät saamaan julkisen mielipiteen puolelleen sodan keskellä? Miten sosiaalinen media on muuttanut informaatiosodankäyntiä? Kenen tarinaan esimerkiksi Ukrainan sodassa tai Gazan konfliktissa voimme luottaa?
Kilpail
Mistä äänestämme, kun äänestämme presidentistä?
Presidentinvaalien ensimmäinen kierros käydään tulevana sunnuntaina, ja vaalikeskustelu käy kuumana. Onko vaalitenteissä puhuttu oikeista asioista? Äänestämmekö presidentinvaaleissa ulko- ja turvallisuuspolitiikasta vai arvomaailmasta ja yleisestä yhteiskuntapoliittisesta linjasta?
Keskustelemassa ovat tutkijatohtori Timo Harjuniemi, väitöskirjatutkija Veikko Isotalo ja yliopistonlehtori Hanna Tu
Mikä ratkaisee presidentinvaalit?
Presidentinvaalit lähestyvät. Mitkä ovat vaaliasetelmat juuri nyt? Millaisessa tilanteessa ensi vuonna valittava uusi presidentti aloittaa kautensa? Millainen rooli presidentillä on ulkopolitiikassa ja arvojohtajana?
Keskustelemassa ovat yliopistotutkija Jenni Karimäki, akatemiatutkija Timo Miettinen ja yliopistotutkija Johanna Vuorelma. Juontajana on Helsingin Sanomien politiikan toimittaja Robe
Miten Suomen luonto voi?
Luontokato etenee myös Suomessa. Moni tuttu eläin-, kasvi- ja sienilaji on vaarassa. Elinympäristöt pirstoutuvat, ja ilmaston lämpeneminen ajaa kotimaisia lajeja pohjoisemmaksi. Mitä tiedämme Suomen luonnon ja lajien tilasta juuri nyt?
Keskustelemassa ovat yli-intendentti Aleksi Lehikoinen, eläintieteen yksikön johtaja Pasi Sihvonen ja suojelusuunnittelija Tea von Bonsdorff Luonnontieteellisestä
Miten Suomi torjuu ympäristökriisejä?
Ovatko Suomen ilmastotoimet riittäviä? Pitäisikö kotitalouksien kulutusta ohjata nykyistä vahvemmin ympäristöystävällisempään suuntaan? Miksi sääntely on tärkeää ympäristökriisien ratkaisemisessa?
Tutkijat ja poliitikot pohtivat yhdessä ympäristökriisien torjunnan keinoja Tiedekulman lavalla. Keskustelemassa ovat apulaisprofessori Tuomas Ylä-Anttila, kestävän kulutuksen professori Eva Heiskanen
Maailmanpolitiikassa kuohuu – kuinka poikkeuksellista aikaa elämme?
Venäjän hyökkäys Ukrainaan toi maailmanpolitiikan polarisoitumisen yhä selkeämmin näkyväksi.
Mikä on kansainvälisen politiikan kokonaiskuva? Miten nykyiset suurvaltasuhteet vaikuttavat Suomen asemaan ja ulkopolitiikaan? Entä millaisen hinnan Suomi joutuu maksamaan uusista kumppanuuksistaan?
Keskustelemassa taloushistorian professori Jari Eloranta, akateemikko Martti Koskenniemi ja tutkimusjohta
Lisää luontoa kaupunkiin?
Tulevaisuuden kaupungin pitäisi sitoa hiiltä, torjua luontokatoa ja hillitä ilmastonmuutoksen vaikutuksia kuten tulvia ja helleaaltoja. Miten kaupunkien kehittämisessä sovitetaan yhteen vanhat käytännöt, asukkaiden tarpeet ja uusin tutkimustieto ympäristökriisien torjunnasta? Onko tulevaisuuden kaupunki nykyistä vihreämpi?
Kaupungeista ympäristökriisien aikakaudella keskustelevat kaupunkimeteor
Mitä Suomen metsille pitäisi tehdä?
Millaista metsäpolitiikkaa Suomen kannattaisi tutkitun tiedon valossa tehdä? Tässä keskustelussa eturivin tutkijat kertovat, mitä tiedämme metsistä ja niiden roolista ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunnassa. Mitkä toimet ovat oikeasti tehokkaita ja mitkä eivät?
Metsistä keskustelemassa ovat Suomen ympäristökeskuksen professori, ilmastopaneelin jäsen Jyri Seppälä, suometsätieteen professori
Akkuja, mutta millä hinnalla?
Ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii siirtymistä päästöttömään energiaan. Akuissa käytettävien mineraalien kysyntä kasvaa, mutta kaivokset ja tehtaat aiheuttavat ympäristö- ja ihmisoikeusongelmia eri puolilla maailmaa. Miten yhtälö ratkaistaan niin, ettei ilmastonmuutoksen hillitseminen aiheuta lisää ongelmia toisaalla? Olisiko reiluinta, että mineraaleja eniten käyttävät rikkaat länsimaat ottaisiv
Mitkä ovat Suomen ulkopolitiikan sokeat pisteet?
Suomen aikaisempaa Venäjä-suhdetta, keskinäisriippuvuuksia, puolueettomuutta ja kylmän sodan aikaa katsotaan nyt Nato-Suomen näkökulmasta. Miten menneitä selviytymisen strategioita ja päätöksiä pitäisi arvioida? Mitkä ovat Suomen ulkopolitiikan suurimmat tabut?
Keskustelemassa ovat viestinnän professori Anu Kantola, poliittisen historian apulaisprofessori Johanna Rainio-Niemi ja Venäjän ympärist
Politiikka-extra: Miten tutkimus- ja koulutuspanostukset näkyvät hallituksen budjetissa?
Onnistutaanko Suomessa nostamaan koulutustasoa? Miten pelastamme suomalaisen tieteen? Entä saavutetaanko suuret tavoitteet TKI-toiminnan lisäämisessä?
Tutkimus- ja koulutuspolitiikan suurista kysymyksistä ovat keskustelemassa Helsingin yliopiston kansleri Kaarle Hämeri, Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren, kansanedustaja Mari-Leena Talvitie sekä akatemiaprofessori Anu Wartiovaara. Juontajana on to
Miksi globaali talous ei takaa rauhaa? | Jari Eloranta
Miksi talous ja keskinäisriippuvuudet eivät estä sotia? Millaisia taloudellisia syitä ja seurauksia sodilla on?
Helsingin yliopiston taloushistorian professori Jari Eloranta tarkastelee konfliktien taustoja ja vaikutuksia globaalin talouden näkökulmasta.
Elorannan teksti "Miten talous ja sodat kietoutuvat toisiinsa?" on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston T
Millaista maailmanjärjestystä Kiina tavoittelee? | Tiina Airaksinen
Mikä on Kiinan turvallisuuspolitiikan visio? Entä miten Kiinan valitsema linja heijastuu maailmanpoliittiseen tilanteeseen?
Helsingin yliopiston Aasian tutkimuksen vanhempi yliopistonlehtori Tiina Airaksinen tarkastelee sitä, miten Kiina vahvistaa kansallista turvallisuuttaan rajojensa ympärillä ja miten kiinalainen nationalismi tukee tätä politiikkaa.
Airaksisen teksti "Kiinan sydämessä nationa
Mitkä ovat pienen valtion vaihtoehdot maailmanpolitiikan myrskyissä? | Tuomas Forsberg
Millainen on Suomen kaltaisten pienten valtioiden asema kansainvälisessä järjestelmässä? Miten Venäjän hyökkäys ja Nato-jäsenyys muuttavat Suomen tilannetta?
Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg tarkastelee pienten maiden aseman muutosta ja strategioita suurvaltojen keskellä.
Forsbergin teksti “Pienet valtiot maailmanpolitiikan myrskyissä” on alun perin julkaistu tied
Miksi Puola ja Unkari suhtautuvat Venäjän hyökkäyssotaan eri tavoin? | Katalin Miklóssy
Miten erilaiset kriisit liittyvät oikeusvaltion heikentymiseen itäisessä Euroopassa? Kuinka menneisyyden kokemukset vaikuttavat Unkarin ja Puolan asennoitumiseen Venäjään ja Ukrainaan?
Katalin Miklóssy kuvaa itäisen Euroopan maiden kasautuneita kriisejä, keskusvallan kontrollin kasvamista ja maiden suhtautumista sotaan Ukrainassa.
Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentin ja itäisen
Kuinka Yhdysvallat vedettiin takaisin Eurooppaan? | Juhana Aunesluoma
Saiko Amerikan vuosisata jatkoajan, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan?
Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma tarkastelee Yhdysvaltojen roolia ja painotuksia kansainvälisessä politiikassa sekä nykyistä maailmantilannetta, jossa Yhdysvallat pakotettiin takaisin supervallan rooliinsa Euroopassa.
Aunesluoman teksti “Jatkoaika Amerikan vuosisadalle” on alun perin julkai
Miltä Venäjän hyökkäyssota näyttää Afrikasta ja Lähi-idästä käsin? | Risto Marjomaa
Miten siirtomaa-ajan pitkä varjo näkyy Afrikan ja Lähi-idän maiden suhtautumisessa Venäjän hyökkäykseen? Miten sota vaikuttaa näiden alueiden väestöihin? Mitkä maat hyötyvät sodasta?
Yleisen historian yliopistonlehtori Risto Marjomaa tarkastelee Ukrainassa käynnissä olevaa sotaa länsimaiden ulkopuolelta katsottuna.
Risto Marjomaan teksti "Venäjän hyökkäys ulkopuolisin silmin" on alun perin julka
Haamusärkyä ja uhkapuhetta – millaisia tarinoita Venäjän johto kertoo? | Katri Pynnöniemi
Millä tavalla sota Ukrainassa on muokannut Venäjän turvallisuuspolitiikkaa ja strategista ajattelua? Miten Venäjän johto käyttää tarinoita vallankäytön ja hämäyksen välineenä?
Helsingin yliopiston ja Maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessori Katri Pynnöniemi analysoi tekstissään venäläistä turvallisuuspolitiikkaa, maailmanjärjestysvisioita ja voimapolitiikkaa tukevaa uhkapuhetta.
Pynnönieme
Miten lihavuutta pitäisi hoitaa?
Suomalaisista työikäisistä suurin osa on ylipainoisia. Vaikka lihavuus ei ole kaikille terveysriski, useimmiten ylipaino altistaa sairauksille. Tieto lihomisen ja laihtumisen mekanismeista lisääntyy jatkuvasti, ja kyse on paljon muustakin kuin yksilön itsekurista. Lihavuusepidemia on myös yhteiskunnallinen ongelma.
Miten lihavuutta pitäisi hoitaa? Rosa Kettumäen johdolla aiheesta keskustelevat
